Eläkepommi

“Eläke on henkilön saamaa tuloa työuran jälkeen. Eläkkeet maksetaan osin eläkemaksuista kootuista rahastoista ja osin suoraan verovaroista. Tulonsaaja voi myös säästää itselleen lisäeläkettä yksityisen järjestelmän kautta, jolloin kyseessä on usein eläkevakuutus. Työssä olleiden eläkkeet ovat tavallisesti sidoksissa aikaisempiin tuloihin. Suomalaisten keskimääräinen kokonaiseläke oli 1373 euroa kuussa vuonna 2010[1].
Eläkerahastot ovat suuria sijoittajia rahoitusmarkkinoilla. Vuonna 2008 Morgan Stanley arvioiden eläkerahastoissa olevan maailmanlaajuisesti 20 biljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta pääomaa.” – Wikipedia

Palkkakertoimessa hintatason muutoksen osuus on 20 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 80 prosenttia, pelkistetty esimerkki. Se siis korvaa hintatason muutoksen lisäksi 80 prosenttia palkansaajien ansiotason reaalimuutoksesta. Palkkojen ja työtulojen tarkistamisen ohella sen kehitykseen on sidottu myös työeläkelaeissa säädetyt erilaiset rahamäärät, jotka säätelevät mm. vakuuttamisvelvollisuuden tai eläkelain piiriin kuulumista, oikeutta tulevaan aikaan jne.

Vuoteen 2012 asti työeläkejärjestelmässä on käytössä vielä ns. TEL-puoliväli-indeksi, jossa sekä hinta- että ansiotason muutoksen paino on 50 prosenttia. Indeksiä käytetään pelkästään eläkkeen alkumäärän laskemiseen vakuutetuilla, joilla eläke tulee siirtymäsäännösten vuoksi vielä määrättäväksi ennen vuotta 2005 voimassa olleiden lakien mukaan. Näilläkin vakuutetuilla maksuun tullutta eläkettä tarkistetaan sitten edellä mainitulla työeläkeindeksillä.
lähde:  http://62.236.128.117/Page.aspx?Section=63789″ target=”_blank”>http://62.236.128.117/Page.aspx?Section=63789

**
Suomen eläkejärjestelmä puhuttaa mediassa viikosta toiseen, ja eläkejärjestelmän kestävyyden ratkaisemiseen on pyritty löytämään erilaisia keinoja, joita ei ainakaan mediassa ole kovin montaa löydetty. Yleensä poliitikot ja erilaiset eläkejärjestelmään sidoksissa olevat henkilöt ovat keksineet järjestelmän pystyssä pitämiseksi lähinnä eläkeiän nostamisen, eläkemaksujen korottamisen tai tulevien eläkkeiden leikkaamisen. Näitä kolmea asiaa ollaan toitotettu joka tuutista viimeiset pari vuotta. Joskus joku on sivulauseessa saattanut mainita nykyisten eläkkeiden leikkaamisen, mutta tuskin on lause saatu loppuun, kun joku muu järjestelmän elätti on jo ollut julistamassa, että se on mahdotonta.

Tänään mielestäni tuli yksi hiljainen singaali sen suuntaan, että eläkeongelman ratkaisussa ainakin yksi elementti on myös nykyisten eläkkeiden leikkaaminen. MTV3:n kymmenen uutisen haastetteli Finanssi alan keskusliiton johtajaa (Timo Silvola tms), jolta kysyttiin, millä tavoin eläkejärjestelmää pitäisi tervehdyttää. Vastaus kesti hieman reilut puoli minuuttia, missä ajassa hän ehti kerran todeta, että luultavasti kaikkia yllä mainitsemiani keinoja joudutaan käyttämään eläkejärjestelmän korjaamiseen. Huvittavaa oli kuitenkin se, että samassa ajassa hän ehti kaksi kertaa toteamaan, että nykyisin luvattuja eläkkeitä ei tulla leikkaamaan. Mielestäni tämä eläkkeiden leikkaus asia alkaa kuulostamaan jo ”Suomi ei devalvoi” tyyliseltä jankutukselta. Kaikki tietävät, että nykyiset erityisesti vanhemmille ikäluokille luvatut eläkkeet ovat kestämättömiä nuorempien ikäluokkien kokoon ja työllistymisnäkymiin nähden, eikä luvatun tasoisia eläkkeitä voida tulevaisuudessa rahoittaa millään järkevällä tavalla työssäkäyviltä kerättävillä eläkemaksuilla kuten nykjärjestelmä edellyttää. Selkeimmät ratkaisuvaihtoehdot ovat jo sovittujen eläkkeiden leikkaaminen (esim. tietyn rahamäärän ylittävältä osin) tai eläkerahastojen purkaminen. Molemmat tavat olisivat oikeuden ukaisia ja järkeviä, mutta ne ovat samalla ainakin aiemmin olleet poliittisesti mahdottomia. Syyt ovat yksinkertaiset:

1. Nyt asioista päättävät ihmiset ovat iältään riittävän vanhoja, että ovat reilusti saamapuolella nykyjärjestelmässä, jolloin maantavan mukaisesti yrittävät kammeta mahdollisimman suuren siivun yhteisestä kassasta omiin liiveihinsä, eivätkä siksi suostu luvatun tasoisten eläkkeiden leikkaukseen henkilökohtaisista syistä.

2. Eläkerahastojen purkaminen ei ole myöskään mahdollista, koska eläkerahastot ovat suomen mittakaavassa jättimäisiä. Yhteensä noin 120 miljardia euroa, ja tällaisen rahamäärän päällä istuvat henkilöt käyttävät luonnollisesti merkittävää valtaa. Yksikään eläkerahoista päättävistä henkilöistä ei halua ajaa nykyjärjestelmää alas, koska kuka nyt omaa tai edustamansa tahon valtaa leikkaisi. Erityisesti eläkerahastot ovat olleet ammattiliittojen valtaa pönkittävä voima.

Näistä syistä vain kolme ensin mainittua ratkaisuehdotusta pyörii julkisuudessa, vaikka niidenkin läpiajaminen vaikuttaa tällä hetkellä olevan poliittisesti mahdotonta. Näitä asioita on koitettu juntata läpi nyt muutama vuosi ilman tulosta, ja minusta vaikuttaa siltä, että asiat eivät tule etenemään ilman, että näitä aiemmin tabuina pidettyjä säästökohteita otetaan myös mukaan suunnitelmaan. Loppuratkaisua on tietysti tässä vaiheessa mahdoton tietää, mutta itse ennakoin poliittista kompromissia, joista osana ratkaisua myös nykyisiä eläkkeitä tullaan leikkaamaan, ja veikkaan, että tämä tehdään vielä useampaan kertaan, koska ensimmäisellä kerralla poliittinen rohkeus ei riitä riittävän kokoisiin järjestelmää tervehdyttäviin leikkauksiin

 

RENKIEN KAAPPAUS

Olli Pusa

http://www.pusa.fi/Renkien%20kaappaus.pdf

::::::::::::::::::

<strong>Yle: Korkman ei suostu vaikenemaan eläkeasioissa</strong>

Etlan Korkman ihmettelee, ovatko työmarkkinajärjestöt saaneet yksinoikeuden työeläkekeskusteluun.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman osoittaa Ylen uutisissa sanansa ennen kaikkea STTK:n puheenjohtajalle Mikko Mäenpäälle, joka on arvostellut Korkmanin halua osallistua työeläkejärjestelmää koskevaan keskusteluun.

Korkman arvelee, että työmarkkinajohtajat uskovat asioiden olevan yksin heidän päätettävissään. Silloin niistä eivät muut myöskään saisi keskustella. Siihen hän ei alistu.

Korkmanin mukaan työmarkkinajärjestöt eivät kykene ratkaisemaan työeläkejärjestelmän ongelmia.

Etlan johtaja myös huomauttaa, että työmarkkinajärjestöjen johtajia vaivaa eräänlainen ajatusharha eläkeiän pikaisesta nostamisesta. Sitä ei vaadi kukaan.

Kauppalehti
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201112109755&ext=ltr

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>