Euromaiden yhteinen velkapommi

Liittovaltiokehitys imee Suomeakin velkasyöveriin

Velkakriisi ja kriisitoimet ovat lisänneet euromaiden yhteisvastuuta velkaisimpien jäsenmaiden veloista. Jos tämä meno jatkuu ja syntyy liittovaltio kaikkien velkojen yhteisvastuineen, tietäisi se Suomelle vanhoista euromaista ylivoimaisesti suurinta uuden velkataakan määrää – ja ajautumista velkasyöveriin.
“Päättyvää vuotta leimasivat lukuisat toinen toistaan myöhäisemmille tunneille venyneet kriisikokoukset, joissa euroalueen talouspäättäjät yrittivät turhaan saada velkakriisiä talttumaan.

ANALYYSI

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Kriisi ei ole talttunut saati ohi, vaikka kriisimaiden korot ovat tuntuvasti laskeneet. Korot eivät kerro kriisin päättymisestä vaan siitä, että muut euromaat ja niiden yhteinen keskuspankki EKP ovat eri tavoin ottaneet ja luvanneet ottaa kriisimaiden velkoja vastatakseen.

Meneillään on ollut ja on edelleen historiallisen mittakaavan velkavastuiden uusjako, joka ei ole pienentänyt ongelmallisten velkojen määrää euronkaan vertaa vaan ainoastaan jakanut sitä taakankantajien kesken uudella tavalla.

Kriisitoimien kuluessa ja niiden takia kaikkien eurovaltioiden suorat ja epäsuorat velkavastuut ovat roimasti kasvaneet. Samaa tahtia on lisääntynyt velkoja koskeva yhteisvastuu.

Jos euromaat jatkavat keskinäisen yhteisvastuun lisäämistä ja lopulta päättyvät liittovaltioon tai sen kaltaiseen järjestelyyn velkojen täysine yhteisvastuineen, tietäisi se erityisesti Suomen kaltaiselle muita vähemmän velkaiselle maalle rutkasti lisää velkavastuuta.

Suomelle päätyminen tällaisen velkaunionin jäseneksi olisi yhtä kuin suistuminen velkasyöveriin.

Kriisitoimet yhtä
kuin yhteisvastuu

Euromaat ovat tänä vuonna lisänneet keskinäistä velkojen ja muiden rahoitusvastuiden yhteisvastuutaan usein eri tavoin ja keinoin, joista kenties tärkeimpiä ovat olleet:

1) Euromaiden yhteisen keskuspankin EKP:n kriisitoimet, kuten kriisimaiden pankkien rajoittamattomat rahoitustoimet mahdollisesti kyseenalaisia vakuuksia vastaan ja lupaus tarvittaessa ostaa kriisivaltioiden velkakirjoja ennalta rajoittamattomin tukiostoin, sekä

2) pysyvän EVM-vakausmekanismin perustaminen ja varustaminen erittäin laajoilla ja itsenäisillä valtuuksilla kriisivaltioiden rahoittamiseksi tarvittaessa vaikka pysyvästi ja muilta euromailta pääomaa vaatien.

Nämä niin kuin muutkin kriisitoimet ovat häthätäisten kriisikokousten viime hetken toimenpiteitä välittömien kriisitilanteiden ratkaisemiseksi.

Sen lisäksi, että toimet eivät ole ratkaisseet kriisiä, ne venyttävät, kiertävät tai jopa rikkovat useita EU:n keskeisiä perusperiaatteita ja sopimuksia.

Nämä kriisitoimet muun muassa jakavat velkaisimpien eurovaltioiden velkoja muiden jäsenvaltioiden taakaksi, vaikka juuri näin ei pitänyt Euroopan unionissa (EU) tai varsinkaan euromaiden rahaliitossa milloinkaan tai missään olosuhteissa käydä.

Suomikin on jonkinlaisena ajopuuna saanut kriisitoimista niskaansa miljarditolkulla muiden toilailuista ja virheistä johtuvia velkoja, vaikka kaikkien jäsenmaiden piti itse vastata omista veloistaan ja riskeistään.

Liittovaltiossa tämä velkojen uusjako todennäköisesti vain voimistuisi, muutenhan moisessa järjestäytymisessä tuskin olisi senkään vertaa itua.

Kriisipiikissä jo tuhat
kertaa risteilijävippi

Suomen valtio on kriisin kuluessa velkaantunut omien alijäämiensä kattamisesta. Näin valtion piikkiin on muutamassa vuodessa kertynyt parikymmentä miljardia euroa uutta velkaa.

Tämän lisäksi valtion vastuulle on eri kriisitoimista kertynyt Suomelle “kuuluva” noin parin prosentin osuus kaikista kriisitoimien toteuttamiseksi otetuista uusista veloista tai yhteisellä riskillä olevista epävarmoista saatavista.

Laskutavasta riippuen Suomen valtion piikissä on 30–40 miljardia euroa sellaisia kriisitoimista johtuvia velka- ja takausvastuita tai riskipitoisia saatavia, jotka eivät näy valtion omissa velkaluvuissa mutta ovat silti valtion vastuulla tai riskillä.

Jos kriisivastuita arvioidaan jo toteutettujen toimien asemesta kaikkien laina-, pääoma- ja takaussitoumusten enimmäismäärin, nousee valtion kriisivastuiden enimmäismäärä pitkälle yli 50 miljardiin euroon. EKP voi toki milloin tahansa paisuttaa lukeman ennalta rajoittamattoman suureksi.

Mutta ilman euronkaan uusia tukilupauksia tai kriisitoimia Suomi on jo nyt luvannut maksaa muiden velkoja enimmillään tuhat kertaa suuremmalla summalla kuin olisi tarvittu Turun telakan risteilijäurakan varmistamiseksi.

Suomea tarvitaan
laskun maksajaksi

Liian suurten velkavastuiden järjesteleminen uudelleen eurovaltioiden kesken keventäisi kaikkein velkaisimpien velkataakkaa mutta velkojen yhteenlaskettu kokonaismäärä kevenee vain maksamalla tai tappioita kärsimällä.

Suomi on ylivelkaisten euromaiden joukossa keskimääräistä vähemmän velkainen, joten Suomelle yhteisvastuu tietäisi osuutta vielä velkaisempien veloista. Suomea tarvitaan toisin sanoen ainakin muiden velkoja maksamaan.

Sattumoisin Suomi ei ole vain keskivertoa vähävelkaisempi vaan se on kaikista edes Suomen kokoisista 11 vanhasta eurovaltiosta ylivoimaisesti vähävelkaisin. Siksi velkojen tasajako kasvattaisikin juuri Suomen velkataakkaa ylivoimaisesti eniten.

Eurovaltioiden kaikkien velkojen yhteisvastuullinen jako sälyttäisi Suomelle uutta velkaa tähänastisia kriisivastuita ronskimmin ja melkein saman verran kuin valtiolla on ennestään omaa velkaa.

Puheena olevat summat ovat liian suuria maksettaviksi ja suoraan sanottuna hervottomia. Sen on kriisi jo muutaman viime vuoden kuluessa tehnyt selväksi.

Vanhoilla eurovaltioilla on ensi vuoden lopussa velkaa yhteensä vähän päälle 9 100 miljardia euroa. Tämän EU-komission ennusteen mukaan velkaa on vuoden kuluttua jokseenkin tuhat miljardia euroa runsaammin kuin sitä oli vuosi sitten.

Tätä tahtia eurovaltiot uppoavat velkasyöveriin – Suomi muiden mukana.

Suomen velkataakka
paukahtaisi tuplaksi

Tähän mennessä euromaat ovat jakaneet kriisitoimien taakkaa pääosin sen mukaan, mikä on kunkin maan kansallisen keskuspankin osuus EKP:n niin sanotusta muunnetusta pääoma-avaimesta.

Kriisimaiden saamat vapautukset kriisitoimien taakanjaosta ovat vastaavasti kasvattaneet taakkaa jakamaan jääneiden maiden, kuten Suomen, osuuksia rahoitus- ja takausvastuista.

Suomen osuus on eri kriisitoimissa vaihdellut kahden prosentin hujakoilla. Samaan osuuteen päästään, vaikka velkavastuita jaettaisiin kunkin euromaan osuudella yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta (bkt).

Komissio ennustaa, että Suomen valtion velka on ensi vuoden lopussa 109 miljardia euroa.

Jos Suomen vastuulle tulisi kaksi prosenttia kaikkien eurovaltioiden veloista, paukahtaisi valtion omien velkojen päälle yli 80 miljardia euroa muiden velkoja ja valtion velkavastuut humahtaisivat yhteensä 190 miljardiin euroon.

Tähän mennessä kertyneet ja luvatut kriisivastuut päälle, niin valtion piikissä onkin jo 240 miljardia euroa ja kokonaisvelkaisuuden suhdeluku 120 prosenttia vuotuisen bkt:n arvosta.

Muutos nykyisestä olisi melkoinen, sillä omin voimin Suomen valtion velkaisuuden suhdeluku ei nouse komission mukaan ensi vuonnakaan kuin 55 prosenttiin – ja pysyy ainoana EU:n määräämän 60 prosentin kattorajan alapuolella.

Liittovaltiokehitys
taas pinnan alle

Euromaat tuskin kovin nopeasti ryhmittyvät minkäänlaiseksi liittovaltioksi, sillä viimeksi joulukuussa pidetyssä huippukokouksessaan talouspäättäjät hyllyttivät innokkaimmat esitykset unionin “syventämisestä”.

Kouriintuntuvien ja näkyvien uudistusten hyllyttäminen ei kuitenkaan tarkoita yhtä kuin liittovaltiokehityksen pysäyttäminen. Se tarkoittaa ainoastaan muutosten viipymistä ja mahdollisesti myös muutosten painottumista teknisluontoisiin ja vaivihkaisiin askeliin.

Suuria muutoksia minkäänlaisen liittovaltiokehityksen suuntaan tuskin nähdään ennen ensi syksyä. Silloin on Saksan parlamenttivaalit, joita Saksan nykyinen johto tuskin haluaa vaarantaa esittämällä omalle maalleen uutta vastuuta muiden veloista.

Saksan lisäksi velkojen uusjako yhteisvastuun periaatteella tietäisi rutkasti uutta taakkaa myös Hollannille ja Itävallalle. Tosin ei likimainkaan yhtä rutkasti kuin Suomelle.

Näin yhteisvastuu jakaisi velkataakkaa uudestaan
Vanhojen eurovaltioiden velka 2013 lopussa (komission ennuste) sekä laskuesimerkki velkojen uusjaosta kunkin maan bkt-osuuden mukaisella yhteisvastuulla.”
Oma velka, mrd.eur Oma velka-osuus, % Osuus yhteis-velasta, mrd.eur Osuus yhteis-velasta, % Muutos, mrd.eur Muutos, %
Suomi 109 1,2 192 2,1 83 75,8
Hollanti 430 4,7 584 6,4 154 35,8
Itävalta 241 2,6 301 3,3 60 25,0
Saksa 2184 23,9 2556 28 372 17,0
Ranska 1921 21 1962 21,5 41 2,2
Espanja 978 10,7 995 10,9 17 1,7
Belgia 390 4,3 365 4 -25 -6,4
Irlanti 204 2,2 155 1,7 -49 -23,9
Portugali 206 2,3 155 1,7 -51 -24,7
Italia 2019 22,1 1497 16,4 -522 -25,9
Kreikka 348 3,8 173 1,9 -175 -50,2
Euro-11 9127 100 9127 100
Lähde: EU-komissio, Nomura, Taloussanomat

lähde Taloussanomat http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/12/30/liittovaltiokehitys-imee-suomeakin-velkasyoveriin/201244494/170

***
Tähän velkojen verkkoon Suomikin sotkeutuu

ANALYYSI Kreikalle lisää aikaa, Espanjalle lisää apurahaa, EKP uusiin tukiostoihin, EVM:lle rajaton rahoitus, EU:sta pankkiunioni… Ideoita sinkoilee, mutta näilläkään keinoin kriisi tuskin päättyy. Näin ei liika velka vähene. Se kasvaa, muuttaa muotoaan – ja päätyy Suomen kaltaisten vapaaehtoisten maksajien piikkiin.

***

Europäättäjät ovat palanneet kesälomiltaan, joten puheenvuoroissa ja talouslehdissä on taas sinkoillut uusvanhoja ja uusiakin ehdotuksia keinoiksi velkakriisin ratkomiseen.

ANALYYSI

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Parin viime viikon talousuutiset ovat kertoneet esimerkiksi seuraavaa:

Kreikka haluaa kaksi vuotta lisää aikaa tukiehtojensa täyttämiseen, mutta toivoo silti muiden euromaiden jatkavan rahoitustukeaan.

Espanja havittelee jopa 300 miljardin euron apurahaa vasta heinäkuussa saamansa sadan miljardin euron tukilupauksen jatkeeksi.

Euromaiden keskuspankki EKP valmistelee uusia tukitoimia, kuten kriisimaiden velkakirjamarkkinoilla toteutettavia entistäkin mittavampia tukiostoja.

Euromaiden vasta perusteilla oleva pysyvä vakausmekanismi EVM pitäisi muuttaa pankiksi, jotta se voisi saada EKP:ltä jopa rajattomasti rahoitusta.

Euromaiden talous- ja rahaliitto EMU pitäisi muuttaa “pankkiunioniksi”, joka vastaisi ainakin suurimpien pankkien valvonnasta ja mahdollisista tukitarpeista.

Nämä edellämainitut ovat talousuutisissa mainittuja ehdotuksia tai vaatimuksia sekä vahvistamattomia ennakkotietoja hankkeista, jotka eivät virallisesti ole vireillä.

Silti tämän lajin uutiset kertovat, että europäättäjät ovat taas palanneet kriisitoimien pariin.

Uutiset kertovat senkin, että päättäjät eivät ole sentään niin paljon onnistuneet kokoamaan voimia, rohkeutta saati ajatuksiaan, että tohtisivat vieläkään tarttua kriisin todellisiin syihin.

Niinpä nämäkään uudet tai uusvanhat keinot tuskin ratkaisevat kriisiä.

Liian paljon liian
kehnoa velkaa

Euroalueen velkakriisin monimutkaiset syyt ja seuraukset kiteytyvät pohjimmiltaan kahteen hyvin yksinkertaiseen seikkaan.

– Ylivelkaisilla euromailla ja alueen vielä rutkasti ylivelkaisemmilla pankeilla on velkaa enemmän kuin niillä on kykyä tai halua milloinkaan maksaa.

– Ylivelkaisten valtioiden ja ylivelkaisten pankkien rahoittajilla on taseissaan kyseenalaisia ja jopa arvottomia saatavia enemmän kuin niillä on huterissa pääomissaan varaa luottotappioiden sulattamiseen.

Koska yhden velka on aina jonkun toisen saatava, ovat eurokriisin kaksi keskeistä kipupistettä – liian suuri velkamäärä ja liian suuri kelvottomien saatavien määrä – saman kolikon kaksi eri puolta.

Ja koska ylivoimaisesti suurin osa euroalueen erityyppisistä veloista ja velkarahoituksesta on tavalla tai toisella peräisin alueen pankeilta, on euroalueen velkakriisi yhtä kuin pankkikriisi.

Tähänastiset kriisitoimet ovat olleet tehottomia, sillä ne eivät ole puuttuneet kriisin varsinaisiin syihin.

Liian suuri velkamäärä ei ole keventynyt eikä arvottomia saatavia ole kirjattu tappioina pois päiviltä, vaan kriisitoimet ovat toistaiseksi siirrelleet niitä taseesta toiseen.

Kehnon velan siirtoliike on toistaiseksi käynyt lähinnä yksityisistä taseista julkisiin ja kriisiin osallisten taseista sivullisten piikkiin.

Samaa rataa jatkavat uudetkin keinot, jos viimeaikaiset ehdotukset toteutuvat. Samalla Suomikin takertuu yhä tiukemmin vieraiden velkojen verkkoon.

Pankit eivät kestä
omia riskejään

Euroalueen pankeilla on taseissaan kaiken kaikkiaan erityyppisiä luottoja, velkakirjasijoituksia ja muunlaisia saatavia 33 900 miljardia euroa. Tappioiden varalle niillä on pääomaa ja varauksia yhteensä 2 250 miljardia euroa.

Lukemat ovat karkeita pyöristyksiä mutta kertovat lähimmän 50 miljardin euron tarkkuudella pinteessä olevan pankkijärjestelmän mittakaavasta.

Lukemat ovat peräisin EKP:n viime kesäkuun kuukausikatsauksesta ja kertovat huhtikuun lopun tilanteen. Ne kertovat myös, että pankeilla on tappioiden vastaanottamiseen ja kelvottomien saatavien sulattamiseen kelvollista pääomaa alle seitsemän prosenttia taseiden koko massasta.

Jos 33 900 miljardin euron saatavista edes seitsemän prosenttia happanee tappioiksi, palavat pankkien oma pääoma ja varaukset poroksi – ja pankit ovat mennyttä.

Analyysiyhtiö GaveKal Research on eri pankkianalyyseistä kokoamiensa lukujen perusteella arvioinut, että Euroopan pankkien taseissa muhii jopa 1 500–2 000 miljardin euron verran kelvottomia saatavia – toisin sanoen kirjaamattomia tappioita.

Saatavien – ja samalla pankkien taseiden – laatu on rutkasti rujompi kuin pankkien kantti kestää tunnustaa tappioita kirjaamalla.

Ulkomaiset pankit
vetäytyvät pakoon

Ulkomaisilla pankeilla on euroalueen viidessä kriisimaassa Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa, Espanjassa ja Italiassa kaiken kaikkiaan noin 1 600 miljardin euron saatavat, ilmenee Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n kokoamista luottotilastoista.

Luvussa ovat mukana ulkomaisten pankkien saatavat kriisimaiden julkisen talouden yksiköiltä, yrityksiltä, rahoitusalalta ja kotitalouksilta. Kriisimaiden kotimaisten pankkien saatavat eivät ole mukana.

Kriisimaiden valtioilta ja muulta julkiselta hallinnolta ulkomaisilla pankeilla oli viime vuoden lopussa saatavia BIS:n mukaan noin 400 miljardia euroa. Euroopan unionin pankkivalvojan EBA:n mukaan kriisimaiden kotimaisilla pankeilla oli omilta kotivaltioillaan suunnilleen yhtä mittavat saatavat.

Euroopan unionin tilastoviranomaisen Eurostatin tilastoista ilmenee, että näillä viidellä kriisivaltiolla oli viime vuoden lopussa yhteen laskien 3 300 miljardia euroa velkaa.

Vuoden 2008 jälkeen velka on kasvanut noin kolmanneksen, yhteensä lähes 800 miljardia euroa. Sattumoisin ulkomaisten pankkien saatavat ovat supistuneet suurin piirtein yhtä paljon kuin kriisivaltioiden velka on kasvanut.

Erotuksen ovat täyttäneet Suomen ja muiden euromaiden kustantamat kriisitoimet.

Kriisitoimiin uponnut
1 500 miljardia euroa

Eurovaltiot ja EKP ovat kriisin kuluessa pumpanneet kriisimaihin eri menetelmin ja perustein yhteensä suurin piirtein 1 500 miljardia euroa, joista suurin osa on peräisin EKP:n erityyppisistä kriisitoimista.

Suurin osa kriisitoimien miljardeista on päätynyt eri reittejä kriisivaltioiden, kriisimaiden pankkien sekä Euroopan suurimpien pankkimaiden, Saksan, Ranskan ja Britannian liikepankkien käyttöön.

EKP on antanut lähinnä kriisimaiden liikepankeille poikkeuksellista keskuspankkiluottoa noin tuhat miljardia euroa, minkä lisäksi se on tukenut lähinnä kriisimaiden velkakirjamarkkinoita lähes 300 miljardin euron tukiostoin.

Eurovaltiot ovat eri tavoin ja välinein lainanneet kriisimaille noin 240 miljardin euron tähän mennessä maksuun pannut apurahat. Tätä summaa kasvattavat seuraavaksi Espanjalle lainattavat pankkitukimiljardit.

Lukemat muuttuvat tyystin toisenlaisiksi, jos EKP tai EVM ryhtyvät yhdessä tai erikseen ostamaan kriisivaltioiden velkakirjoja jopa rajoituksetta niin kuin osa europäättäjistä haluaa.

Tähänastiset kriisitoimet eivät ole vähentäneet euromaiden velkoja euronkaan vertaa. Päin vastoin velkaa on nyt rutkasti runsaammin kuin kriisin alussa.

Kriisi kasvattanut
valtioiden velkaa

Eurovaltioilla oli Eurostatin mukaan velkaa vuoden 2008 lopussa yhteensä 6 500 miljardia euroa. Viime vuoden lopussa luku oli 8 200 miljardia euroa. Velkaa oli hilkkua vailla 90 prosenttia alueen vuotuisesta kokonaistuotannosta.

Velan kasvu on ollut rivakkaa kaikissa euromaissa, ei suinkaan pelkästään kriisimaissa.

Suomen valtion velka on kolme viime vuotta kasvanut noin kymmenen miljardia euroa joka vuosi ja oli Eurostatin mukaan viime vuoden lopussa runsaat 90 miljardia euroa.

Osa julkisen velan kasvusta on perua tavanomaisista julkisen talouden joustomekanismeista, jotka taantuman oloissa kasvattavat julkisen talouden alijäämää ja velkaantumista. Näin käy, kun taantuma supistaa verotuloja ja lisää julkisia menoja.

Suomen niin kuin muidenkin eurovaltioiden omien alijäämien lisäksi velkataakkaa ovat kasvattaneet taas uuteen velkarahoitukseen perustuvat kriisitoimet. EKP:n toimenpiteet eivät näy eurovaltioiden velkaluvuissa, mutta nekin ovat viime kädessä eurovaltioiden vastuulla.

Hätäraha kiertää
takaisin pankeille

Eurovaltioiden toteuttamien kriisitoimien omituisiin ominaispiirteisiin kuuluu, että jokainen hätäluottona kriisimaille lainattu euro synnyttää velkatilastoihin kaksi euroa uutta velkaa.

Uutta velkaa syntyy Suomelle ja muille kriisitoimia kustantaville eurovaltioille, kun ne lainaavat omilta rahoittajiltaan kriisitoimiin tarvittavat varat. Seuraavaksi uutta velkaa syntyy kriisitoimia vastaanottaville valtioille, sillä tukitoimet ovat muodollisesti lainoja.

Suurin osa tukiluotoista on toistaiseksi kulunut kriisivaltioiden vanhojen velkojen maksuun. Juuri tästä kertovat BIS:n luottotilastot, joiden mukaan ulkomaiset pankit ovat supistaneet luotonantoaan kriisimaille samaan tahtiin kuin eurovaltiot ovat tarjonneet kriisirahoitusta tilalle.

Kansainvälisille pankeille euromaiden keskinäinen kriisirahoitus on merkinnyt tilaisuutta riskien pienentämiseen ja aiempaa turvallisemman liiketoiminnan kasvattamiseen.

Pankit ovat saaneet kriisitoimien verran vanhoja luottojaan kriisimaista turvaan. Samalla ne ovat voineet kasvattaa suunnilleen saman verran luotonantoaan hätäluottoja rahoittaville eurovaltioille ja niiden takaamille kriisirahastoille.

Suunnilleen samaan tapaan EKP:n kriisirahoitus on osaltaan rahoittanut kriisimaista karkuun kaikkoavan yksityisen pääoman maastapakoa. Ja juuri tästä on pohjimmiltaan kyse myös viime viikkojen uusissa ehdotuksissa.

Eurovaltioiden velka kasvanut kriisin aikana voimakkaasti
Kriisimaiden (Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja ja Italia), Suomen ja kaikkien euromaiden valtionvelka vuosina 2008 ja 2011.
Valtio Velka 2008, mrd. eur Velka 2011, mrd. eur Muutos, mrd. eur Muutos, %
Italia 1665 1897 232 13,9
Espanja 437 735 298 68,2
Kreikka 263 356 93 35,4
Portugali 123 184 61 49,6
Irlanti 80 169 89 111,3
Kriisivaltiot yht. 2568 3341 773 30,1
Suomi 63 93 30 47,6
Eurovaltiot yht. 6480 8215 1735 26,8
Lähde: Eurostat

lähde Taloussanomat http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/08/26/tahan-velkojen-verkkoon-suomikin-sotkeutuu/201236361/170

***

Euromaiden velkamäärät huimaavia – katso maakohtaiset luvut!

Iltasanomat 25.7.2012 kirjoittaa otsikkolla “Europalo nuolee Saksan portteja”. Toimittaja Iltasanomien artikkelissa on Mika Koskinen. Euromaiden velkojien verkoston laskelmat euromaiden velkamääristä ovat päätähuimaavat.

Reportaasin kaaviokuvasta voi laskea, että 17 euromaan yhteinen valtiovelka on tällä hetkellä noin 8 434 miljardia euroa.

Laskelma huomioi pelkästään euromaiden valtionvelat. Velkojen verkostoon ei ole laskettu itsehallintoalueiden, kaupunkien, maakuntien tai kuntien velkasaldoja – eikä myöskään euroalueiden pankkien tai euroalueen ulkopuolisten EU-maiden velkasaldoja.

Jos ajatellaan, että noista valtiolainoista on niin sanotusti mätiä 35 prosenttia, niin tukipakettien tarve (kuten Euroopan rahoitusvakausväline ERVV tai Euoopan vakausmekanismi EVM) euroalueella on huikeat 2 951,9 miljardia euroa!

ERVV/EVM tukikapasiteetti lienee se 700 miljardia euroa. Ei ihme, että eurobondit – eli valtiovelkojen yhdistäminen ja yhteisvastuulla hoitaminen – kiinnostavat.

Summat miljardeja euroja:

1. Saksa 2 111

2. Italia 1 946

3. Ranska 1 789

4. Espanja 774

5. Hollanti 402

6. Belgia 377

7. Kreikka 280

8. Itävalta 222

9. Portugali 189

10. Irlanti 174

11. Suomi 93

12. Slovakia

13. Slovenia 17

14. Kypros 13

15. Luxemburg

16. Malta 5

17. Viro 1

– Paljonko tuosta velkasaldosta on jo niin sanotusti mätää velkaa?

– Onko meillä varaa yhteisvaluuttaan?

Yhteisvelkavastuuseen ei ainakaan ole.

lähde Verkkomedia http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=4584

Euromaiden yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja vastustanut Saksa alkaa lämmetä eräänlaiselle euroryhmän yhteisvelalle, kertoo arvostettu The New York Times. Saksalaisten virkamiesten idea olisi kerätä euromaiden ”huonoa velkaa” yhteiseen rahastoon, joka maksettaisiin pois 25 vuoden aikana.

Lehden mukaan saksalaiset korostavat, että kyse ei ole eurobondeista. Yhteinen velkarahasto kuitenkin antaisi velkaantuneille euromaille tanakampaa tukea.

http://www.uusisuomi.fi/raha/51056-uusi-eurosuunnitelma-saksasta-lisaa-valtaa-brysseliin

Tuki ei olisi ilmaista, sillä sen ehtona olisi talouspolitiikan yhtenäistäminen ja entistä tiukempi EU-johtoinen talouskuri. Viime viikolla Euroopan komissio esitti jo pankkiunioniin siirtymistä.

–Saksan johtajat eivät ole kertoneet mahdollisen sopimuksen yksityiskohtia, mutta se tarkoittaisi todennäköisesti Brysselin vallan kasvua jäsenmaiden talouspoliittisten tavoitteiden asettamisessa ja pankkien valvonnassa, NYT kirjoittaa.

–Suunnitelma meni paljon pidemmälle kuin puoli vuotta sitten Euroopassa tehty talouskurisopimus.

Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan ratkaisu euromaiden ongelmaan on ”enemmän Eurooppaa, ei vähemmän”.

lähde Uusi Suomi http://www.uusisuomi.fi/raha/51056-uusi-eurosuunnitelma-saksasta-lisaa-valtaa-brysseliin

***

https://www.google.fi/search?q=euromaiden+yhteinen+velka&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=t&rls=org.mozilla:fi:official&client=firefox-a

***

Arvaa minkä euromaan velka: 2 023 000 000 000 euroa?

talian valtion julkinen velka on kohonnut ennätyskorkealle.

Maalla on nyt velkaa yli 2 biljoonaa eli 2 023 000 000 000 euroa.

Italian tilannetta ei helpota yhtään se, että sen talous supistuu velkataakan kasvaessa.

Ehkäpä avoinna olevat hallitusneuvottelut eivät olekaan maan suurin ongelma – tai myönteisemmässä mielessä, ne voisivat onnistuessaan olla vaikka jonkun sortin ratkaisu.

http://www.talouselama.fi/uutiset/arvaa+minka+euromaan+velka+2+023+000+000+000+euroa/a2175192

**

 

  1. Euromaiden velkamäärät huimaavia – katso maakohtaiset luvut 

    www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=4584

    2.8.2012 – Reportaasin kaaviokuvasta voi laskea, että 17 euromaan yhteinen valtiovelka on tällä hetkellä noin 8 434 miljardia euroa. Toimittaja: Petri Salo

  2. Kriisitoimet ovat kasvattaneet euromaiden velkoja | Taloussanomat

    www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/08/26/tahan-velkojen…/170

    26.8.2012 – Euromaiden keskuspankki EKP valmistelee uusia tukitoimia, kuten kriisimaiden velkakirjamarkkinoilla toteutettavia entistäkin mittavampia 

  3. EKP: Emme ala ostaa kaikkien euromaiden velkaa | Taloussanomat

    www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/06/28/…euromaiden-velkaa/…/12

    28.6.2013 – Pankki ostaisi euromaiden velkakirjoja tarpeen mukaan, riippuen maan…. Hyvä idea. PIIGS-maiden velat kaikki yhteiseen piikkiin mutta esim.

  4. Yhteisvastuu eurovaltioiden veloista tuplaisi Suomen velkavastuut 

    www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2011/09/18/suomen…velkasuo…/170

    18.9.2011 – Jos velkojen yhteisvastuu on tarkoitus toteuttaa likimainkaan samaan tapaan kuin esimerkiksi Kreikan hätäluotot ja euromaiden yhteisen 

  5. Euromaiden ”huono velka” yhteen? – Uusi Suomi

    www.uusisuomi.fi/…/51056-uusi-eurosuunnitelma-saksasta-lisaa-valtaa-b…

    5.6.2012 – Euromaiden yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja vastustanut Saksa alkaa lämmetä eräänlaiselle euroryhmän yhteisvelalle, kertoo arvostettu 

  6. Euromaiden velka nousi yli 92 prosentin – vain kaksi maata leikkasi 

    www.talouselama.fi/…/euromaiden+velkavelkaansa/a2195326

    22.7.2013 – Kaikkien kriisimaiden velkasuhde kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

  7. Euromaiden velka paisuu kuin pullataikina – Arvopaperi

    www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/euromaiden+velka+paisuu…/a915970

    22.7.2013 – Euromaiden valtionvelka nousi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 92,2 prosenttiin bkt:sta. Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin mukaan 

  8. Taloustermit tutuiksi – Eurooppatiedotus: Ajankohtaista

    www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=229537…

    Eurobondeilla tarkoitetaan euromaiden yhteisesti liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja, jotka tosiasiallisesti merkitsevät yhteisvastuuta veloista. Eurobondeja ei 

  9. Euromaiden velkakriisin monet kasvot ja Suomi – Itsenäisyyspuolue 

    ipu.fi/euromaiden-velkakriisin-monet-kasvot-ja-suomi/

    23.5.2013 – Eurobondit eli euromaiden yhteiset velkakirjat toteutetaan todennäköisesti. Saksan syyskuisten liittopäivävaalien jälkeen. On arvioitu Euroopan 



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>