Kuntapommi

“Kuntatalouden menot ovat lähes kaksikymmenkertaistuneet neljässä vuosikymmenessä. Eikä ihme, sillä kunnilla oli vuonna 1970 yhteensä 114 lakisääteistä tehtävää, mutta nykyään niitä on pitkälti yli 500.

Kuntatasolla 1990-luku hätkähdyttää: lamavuosikymmenen aikana kuntien lakisääteiset tehtävät lisääntyivät enemmän kuin koskaan ennen, lisäys oli ennätykselliset 134 uutta tehtävää.”

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/rahalla-rakennettu-nain-hyvinvointivaltiosta-tuli-hirvio

**

 

 

Rahoitusriskien hallinta keskeinen osa toimivaa kuntataloutta – Kuntaliitto/Timo Kietäväinen

“Kunta on paikallistasolla toimiva julkishallinnon yksikkö, jolla on oma rajattu alueensa ja väestönsä. Useimmiten kunta koostuu yhdestä tai useammasta taajamasta sekä ympäröivästä maaseudusta. Useimmilla kunnilla on jokin selvästi muista erottuva keskustaajama, sekä pienempiä sivukyliä. Maaseutuvoittoisen pienehkön kunnan keskustaajamasta, jossa on kunnan pääkirkko on Suomessa usein käytetty nimitystä kirkonkylä (lyhenne usein kk.). Useimmissa rautatien varrella olevissa kunnissa on syntynyt rautatieaseman ympärille toinen keskus, jota kutsutaan usein asemanseuduksi (lyhenne usein as.).” – Wikipedia

***

Kuntien velat
https://www.google.fi/webhp?hl=fi&tab=mw#hl=fi&gs_nf=1&cp=14&gs_id=2&xhr=t&q=kuntien+velat&pf=p&output=search&sclient=psy-ab&oq=+Kuntien+velat&aq=0&aqi=g1&aql=&gs_l=&pbx=1&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_cp.r_qf.,cf.osb&fp=e85a2e6a80453f5f&biw=1024&bih=682

Kuvio 1. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991–2010

lähde: https://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:Ucd6W-PC5H0J:www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/11_12_08_Tutkimuskatsauksia_4_Helin.pdf+&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESiwlFdxTsp_BQM9CPjw6NoY4mP7Ql3TAXyjylu2IUct6DYnDz4M36w-sV3Xhs7_ktDVDxEVlFzyT58RaSigrr0DZzkJ2SdJMS_1WuiHRpmcwjJsPiW1STPMNtgq9r9r-u_yVq60&sig=AHIEtbRb7qJHeVKVZSp42_arkwacSULVsQ

**
“Suomeen pitäisi saada enemmän kuntia eikä vähemmän. Paitsi lisää kilpailua palveluista tarvitsemme myös lisää kilpailua yritysten toimintaympäristöistä. Kunnallispalvelut kuten ideaali lainsäädäntökin ovat asioita jotka selviävät vain kokeilun ja kilpailun tuloksena. Siksi Suomesta tulisikin tehdä liittovaltio vanhoja läänirajoja mukaillen, vähän Sveitsin tapaan.
Nyt on korkea aika panna stoppi keskittämisvimmalle, muuten näemme vallan keskittyvän ensin kuntasosialistien toimesta arkadianmäelle ja seuraavaksi eurokomukoiden toimesta arkadianmäeltä Brysseliin.” – Saul Schubak

http://saul.puheenvuoro.uusisuomi.fi/84106-liittovaltio-suomeen

http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0107_kuntauudistus/index.jsp

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=72887%3Akuntaprofessori-ottaisi-uudistukseen-aikalisaen&catid=1%3Apolitiikka&Itemid=30

AASIA RAHOITTAA SUOMEN KUNTIA

“Kuntarahoitus on antolainnanut vajaat 12 miljardia euroa (v. 2010) ja kuntien takuuskeskus on taannut 15,5 miljardia euroa. Pisimmät takausvastuut jatkuvat vuoteen 2051.

Vuonna 2010 pääomasta 72 prosenttia tuli Japanista ja Taiwanista, kun taas euroalueelta vain 7 prosenttia.

Poliitikot eivät osaa yleensä suunnitella toimintaansa muutamaa vuotta pidemmälle, mutta velkaa tässä maassa osataan kyllä kerätä jo syntymättömälle sukupolvelle.

Kuntarahoitus mahdollistaa kunnille halvan ylivelkaantumisen ja ennen kaikkea takaa mahdollisuuden pysyvään tehottomuuteen. Tätä tuetaan monellakin lainsäädännöllisellä asialla. Kuntarahoitukselta ei esimerkiksi vaadita varsinaisesti omaa pääomaa lainakannan kasvaessa, koska kuntasektorin lainat kuuluvat nollariskiluokkaan.

Työryhmä on myös jo valmistellut esityksen, miten EU:n tulevat luottolaitosten toiminnan kiristykset pyritään torjumaan Kuntarahoituksen suhteen. Tänä vuonna hyväksyttiin myös valtiontalouden kehyspäätös, jossa todetaan, että kuntien lainakanta nousee 10 miljardista 15,5 miljardiin vuoteen 2015 mennessä, korotusta siis vain vaatimattomat 50 prosenttia neljässä vuodessa.

Suomessa on lähestytty sitä pistettä, että monet kunnat alkavat olla konkurssikypsiä. Tällöinhän on koettu loogiseksi, että valtio puuttuu peliin sekä määräysten että rahan muodossa. Vastaava ilmiö on nyt nähty EU:n sisällä ja kaikkeen syynä yivelkaantuminen.

Toivon lopultakin vain sitä, että joku nykyinen tai entinen valtiomies menee puoli yhdeksän uutisiin ja kertoo, että Euroopan velkakriisit johtuvat vain ja ainoastaan siitä, että valtiot ovat ottaneet liikaa velkaa.

Tämä sama pätee tulevaan kuntien velkakriisiin. Tämän asian tajuaminen riittävän aikaisessa vaiheessa päätöksen tekijöiden joukossa mahdollistaa kunnallisen ja valtiollisen itsehallinnon säilyttämisen tässä maassa.”

Juho Anttila (kok.) Kokemäki (kirjoitus Satakunnan Kansan mielipidesivulla)

***

Risto Harisalo: Miten kunnat voivat edistää taloudellista toimeliaisuutta?

Risto Harisalo : Miten kunnat voivat edistää taloudellista toimeliaisuutta? from osraunio onVimeo.

Myös PDF-versiona:
http://www.toivoajatuspaja.fi/julkaisut/julkinen_hallinto/

http://mises.fi/post/70/risto-harisalo–miten-kunnat-voivat-edist-taloudellista-toimeliaisuutta

***
SÄÄSTÖKOHTEET
1. Eduskunnan kerhot lakkautetaan
2. Eläköityvän henkilöstön tilalle ei palkata uusia, vaan siirretään byrokraatteja tarpeen mukaan palvelutehtäviin
3. Junaliikenteen tuki poistetaan
4. Järjestöjen tukeminen lopetetaan
5. Kehitysapu lakkautetaan
6. Kuntien henkilöstön vuosilomat lyhennetään yksityisen sektorin tasolle
7. Lehdistötuet poistetaan
8. Lääninhallitukset(AVI, ELY) lakkautetaan
9. Maahanmuuttajien sosiaalitukien maksaminen määräaikaiseksi (3 kk) tai lakkauttaminen kokonaan
10. Maataloustuet lakkautettava(edellyttää eroamista EU:sta)
11. Määrärahat lähialueyhteistyöhön Venäjälle lakkautetaan
12. Pakkoruotsi
13. Palkkaverotus 20% max
14. Perintö- ja lahjavero pois
15. Puoluetuet poistetaan
16. Sotaretkistä kaukomaille luovutaan ja säästyneet varat annetaan maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tehostamiseen
17. Subjektiivinen päivähoito-oikeus pois
18. Suurlähetystöjen lakkauttaminen
19. Taiteen, kulttuurin ja urheilun tukeminen lakkautettava
20. TE-keskukset lopetetaan, aikuisten päivähoitotoiminta lopetetaan tehottomana
21. Terveyskeskuksissa yhden luukun periaatteeseen eli vastaanottotoiminnan tehostaminen
22. Uskontojen tukeminen lopetetaan
23. Velanotto täysseis
24. Verosyöttiläiden eläkkeiden Maximi 800 € kk
25. Virkamiesarmeijan puolittaminen
26. Yle – alijäämä 30 milj. euroa
27. Yliopistojen menoja leikataan 40%
28. Yritystukien lakkauttaminen

**

Kauniaisissa asuvat rikkaimmat –  köyhimmät löytyvät Rautavaaralta – ILTALEHTI

Tilastokeskuksen torstaina julkistama Tulonjaon kokonaistilasto paljastaa, että pienituloisimmat asuntokunnat sijaitsevat Itä-Suomessa ja suurituloisimmat Etelä-Suomessa.

Kauniainen on Suomen rikkain kunta.

Kauniainen on Suomen rikkain kunta. (VILLE-PETTERI MÄÄTTÄ)

RIKKAIMMAT KUNNAT

1. Kauniainen

2. Espoo

3. Sipoo

4. Kirkkonummi

5. Lemland

6. Jomala

7. Tuusula

8. Lumparland

9. Nurmijärvi

10. Siuntio

KÖYHIMMÄT KUNNAT

1. Rautavaara

2. Rääkkylä

3. Lieksa

4. Juuka

5. Kaavi

6. Valtimo

7. Vesanto

8. Nurmes

9. Kuhmoinen

10. Ilomantsi

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Vuonna 2013 koko maan asuntokuntien bruttotulot olivat keskimäärin 50 770 euroa, mikä oli reaalisesti prosentin kymmenyksen vähemmän kuin edellisvuonna.

Siihen nähden rautavaaralaisten asuntokuntien keskimääräiset bruttotulot – 36 360 euroa – olivat matalat.

Niin ikään toiseksi pienimmät vastaavat tulot löytyivät Rääkkylästä. Siellä keskimääräiset bruttotulot olivat 36 760 euroa asuntokuntaa kohden ja Lieksassa 37 210 euroa.

Tilastokeskuksen analyysin mukaan pienituloisimpien alueiden asuntokunnille saadut tulonsiirrot ovat merkittävä tulonlähde.

Esimerkiksi Rautavaaralla ja Lieksassa saatujen tulonsiirtojen osuus bruttotuloista oli vuonna 2013 keskimäärin peräti 44 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoitti suurelta osin vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä työttömyyteen liittyviä sosiaaliturvaetuuksista.

Tuotannontekijätulojen eli palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen osuus keskimääräisen asuntokunnan kokonaistuloista on näissä kunnissa Tilastokeskuksen mukaan 56 prosentin luokkaa.

Omaisuustulot rikastuttavat

Hyvin toisenlaisia tilastoja löytyy puolestaan Etelä-Suomesta.

Esimerkiksi Kauniaisissa tuotannontekijätulojen bruttotulo-osuus oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna peräti 82 prosenttia, kun taas saatujen tulonsiirtojen osuudeksi jäi 18 prosenttia.

Kauniaisissa saaduista tulonsiirroista noin 75 prosenttia oli vanhuuseläkkeitä.

Erityispiirteenä Kauniaisissa on myös omaisuustulojen korostunut merkitys. Niiden osuus asuntokuntien kaikista tuloista oli tilaston mukaan keskimäärin 27 prosenttia, kun taas pienituloisimmissa kunnissa omaisuustulojen bruttotulo-osuus jäi alle kolmen prosentin.

– Tulonjakotilastojen näkökulmasta tilastoissa ei ole mitään yllättävä. Heikohkossa taloustilanteessa pörssillä on mennyt hyvin ja se on tuottanut niille, joilla sijoituksia on ollut, Tilastokeskuksen suunnittelija Pekka Ruotsalainen kertoo.

Omaisuustulot tarkoittavat osinko- ja vuokratuloja sekä veronalaisia myyntivoittoja.

– Pääomatulot reaalikasvu oli viime vuonna keskimäärin 11,5 prosenttia. Verolliset myyntivoitot kasvoivat puolestaan yli 50 prosenttia. Kauniaisissa on rikasta väkeä, joilla on pääomatuloja ja omaisuuksia, mitä on liikuteltu. Edellisvuotena pääomien myyntivoitot sen sijaan tippuivat 40 prosenttia, Ruotsalainen toteaa.

Verotus tasoittaa

Rautavaara jäi tulovertailun viimeiseksi.

Rautavaara jäi tulovertailun viimeiseksi. (KALEVI TIITINEN)

Asuntokuntien välisiä tuloeroja tasoittaa Tilastokeskuksen mukaan kuitenkin verotus.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Kauniaisissa asuntokunnat maksoivatkin tuloistaan veroja sekä muita veronluonteisia maksuja viime vuonna keskimäärin 42 150 euroa.

Espoossa vastaava tuloverojen määrä oli jo noin puolet pienempi, eli yhteensä 21 310 euroa.

Sen sijaan pienituloisimmassa kunnassa eli Rautavaaralla asuntokunnat maksoivat tuloistaan veroja keskimääräin vain 6 790 euroa.

– Saa nähdä, mihin tämä menee. Kun katsoo, mitä tänä vuonna on tapahtunut, niin eihän siellä paljon positiivista ole. Voisi kuvitella, että ei tämä kovin paljon parempaan suuntaan ole menossa, Ruotsalainen summaa tulevaisuutta.

http://www.iltalehti.fi/talous/2014121818938289_ta.shtml

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>