Nettiäänestyspommi

Historiaa ei oikeastaan ole, joskin ideoita siitä on esitetty 2000-luvulla.
Sähköistä äänestys on kokeiltu epäonnistuneesti kuntavaleissa.
2. Nykytila Toteutunut nettiäänestysmalli on toteutunut kansalaisaloitejärjestelmässä.
Järjestelmä on kypsymätön mm. siksi, että samasta asiasta voi olla lukuisia
aloitteita rinnakkaain, jolloin mikään yksinään ei saavuta määrätavoitetta.
3. Tulevaisuus
A-skenaarioLakialoiteasiamalli. Aloitteiden suuri tarjonta voi ruuhkauttaa lainvalmistelun
ja eduskunnan sekä syrjäyttää perinteisen lainvalmistelun. Tällöin
yhteiskunta ajautuu pinnalliseen ’mediademokratiaan’.
B-skenaarioLakien kansalaisäänestysmalli. Neuvoantavat kansanäänestykset hajoittavat
puoluejärjestelmän so. puolueet eivät voi pakottaa edustajiaan äänestämän
yhtenäisesti. Eduskunnasta/valtuustoista tulee linjattomia.
C-skenaarioKansan- ja kuntaedustajien äänestysmalli. Edustajista voidaan osa vuosittain ja epäluottamuksen ilmetessä. Tämä varastaa eduskunnalta/valtuustoilta pitkäjänteisyyden. Lisäksi tulevat paikallisvaalit.

***

Sähköä äänestyksiin
Kirjoittanut Antti Kaikkonen/Iltalehti

Äsken käydyissä kuntavaaleissa äänensä käytti vain 58,3 % äänioikeutetuista. Laskua edellisiin kunnallisvaaleihin oli 3,0 prosenttiyksikköä. Trendi on ollut samansuuntainen useissa muissakin vaaleissa. Kansanvallan oikeutus rapautuu, jos äänestysaktiivisuus laskee kovin alhaiseksi. On ryhdyttävä toimiin sen parantamiseksi. Varmasti tarvitaan monenlaisia toimia. Yksi hyvä keino äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi olisi mahdollistaa äänestys sähköisesti internetissä.

Suomi on nopeiden internetyhteyksien määrässä mitattuna jo maailman huippuluokkaa ja sitä hyödynnetään monilla aloilla tehokkaasti. Kuitenkaan internetissä tapahtuva äänestäminen valtiollisissa vaaleissa ei ole mahdollista, vaikka sen luulisi olevan luonnollista Suomen kaltaisessa tietoyhteiskunnassa. Tällä hetkellä internetäänestämisen mahdollistamista ei edes suunnitella Suomessa. Perusteena on käytetty muun muassa sitä, että perinteinen järjestelmä toimii tarpeeksi hyvin.

Internetäänestämisen mahdollistamisessa ei kuitenkaan ole kyse perinteisen järjestelmän korvaamisesta, vaan uudesta äänestystavasta vanhan rinnalla äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi. Nettiäänestys voisi innostaa erityisesti nuoria äänioikeutettuja äänestämään.

Naapurimaassamme Virossa internetäänestäminen on ollut mahdollista perinteisen lippuäänestyksen rinnalla jo vuodesta 2005 saakka. Vuoden 2011 parlamenttivaaleissa jo joka neljäs äänestäneistä käytti tätä vaihtoehtoa. Internetäänestäminen on Virossa helppoa ja nopeaa; siihen kuluu parhaimmillaan aikaa noin yksi minuutti. Sen on myös arvioitu lisänneen äänestysaktiivisuutta. Syytteet järjestelmän epäluotettavuudesta voidaan kumota, sillä Virossa vaalitarkkailijana toiminut ETY-järjestö arvioi järjestelmän luotettavaksi, vaikka näkikin siinä joitain kehitystarpeita. On myös todettava, että perinteinenkään äänestystapa ei ole esimerkiksi vaalisalaisuuden näkökulmasta aukoton.

Äänestysprosentin nostamiseksi ja demokratian vahvistamiseksi Suomen tulisi naapurimaamme Viron tavoin mahdollistaa internetäänestys jo seuraavissa valtiollisissa vaaleissa, eli vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa, tai viimeistään vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Olen tänään jättänyt valtioneuvoston vastattavaksi aiheesta kirjallisen eduskuntakysymyksen.

http://blogit.iltalehti.fi/antti-kaikkonen/2012/11/02/sahkoa-aanestyksiin/?ref=es

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>