Pankkiriskipommi

Riskit varjostavat finanssialaa

Finanssitalojen seinät ryskyvät ja katto tutisee, kun Euroopan pankkeja pannaan uuteen uskoon. Lisääntyvä sääntely tuo mukanaan uusia haasteita, mutta akuutein vaara pankkeja väijyy nyt reaalitaloudesta.

Euroopan pankki-, eläke- ja vakuutusalan valvojat EBA ja EIOPA vetivät ensimmäisessä yhteisraportissaan yhteen finanssialan riskejä.

Riskejä riittää sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, mikä tekee pankeista sijoittajalle erityisen haastavia sijoituskohteita.

A Taantuma pitenee

Mitä tapahtuu: Surkeiden talousnäkymien, rahoituslaman ja työttömyyden noidankehä vyöryy läpi laihdutuskuurilla olevan Euroopan täydellä voimalla. Euroopan keskuspankin koronlasku ei helpota, koska raha ei liiku pankeista eteenpäin kuluttajille ja yrityksille riittävän edullisesti.

Miten vaikuttaa: Talouden sisäinen devalvaatio ja rakennemuutokset vievät vuosikausia, mikä syö kansalaisten luottamusta ja tulevaisuuden uskoa. Halu ja kyky riskin ottoon kuihtuvat, jolloin ennätysalhaisesta ohjauskorosta ei ole apua. Pankkien antolainaus vähenee osittain liiketoiminnallisista syistä, osittain vakavaraisuussääntöjen takia. Investoinnit jäävät tai lykkääntyvät, jolloin yritykset vähentävät taas lisää väkeä.

Työttömyyden kasvu jäähdyttää asuntomarkkinoita ja kotitalouksilla on vaikeuksia lyhentää asuntolainoja. Samalla säästämisaste laskee.

Miten näkyy: Maksuhäiriöt sekä luottotappiovaraukset kääntyvät jälleen nousuun. Velallisten ongelmat heijastuvat pankkien luottokantaan, jonka laatu heikkenee. Kasvava riski vaatii lisää pääomia samalla, kun vakuuskelpoiset varat kutistuvat. Samoin käy talletusvaroille, kun kansalaiset joutuvat entistä enemmän turvautumaan säästöihinsä, mikä kasvattaa pankin markkinarahoituksen tarvetta.

B Matala korkotaso

Mitä tapahtuu: Historiallisen matala korkotaso syö korkokatetta eli pankkien ydinbisneksen kannattavuutta. Halpa raha toisaalta vähentää painetta taseen korjaukseen, oman pääoman keruuseen, lyhytaikaisesta rahoituksesta irtautumiseen ja velkavipujen purkuun.

Vauhdissa oleva deflaatio niistää entisestäänkin latteaa talouden aktiivisuutta ja siten myös luottojen kysyntää.

Miten vaikuttaa: Kun korot ovat alhaalla, pankeilla on motivaatioita myöntää joustoja, kuten pidentää maksuaikaa, vaikeuksiin joutuneille vanhoille asiakkaille.

Kyproksen pankkikriisin ratkaisun jälkeen suurtallettajat ovat vaatineet riskilisänä jopa puoli prosenttiyksikköä korkeampia talletuskorkoja, mikä niistää entisestään hyvienkin pankkien tuottoja ja kaventaa rahoituspohjaa.

Miten näkyy: Korkojen mataluus on illuusio, koska vain pankit saavat rahaa ohjaus- tai markkinakoron hinnalla vakuuksien kanssa. Muut joutuvat maksamaan päälle lisähintaa ja korkomarginaalin ratkaisee pankin arvio asiakkaan riskitasosta.

Levenevien marginaalien ohella pankit hakevat lisätuloja nostamalla palkkioita ja palvelumaksuja. Lisäksi omien sijoitusten tuottovaateet nousevat, mikä kasvattaa riskinottoa investointipuolella.

Toisaalta hyvää katetta ja parempaa tuottoa lupailevien korkean riskin sijoitustuotteiden tarjonta vähenee kysynnän perässä.

C Yhteismarkkinan pirstaloituminen

Mitä tapahtuu: Routa porsaan kotiin ajaa ja taantuma pankin. Kriisit romahduttivat rajat ylittävän lainauksen määrän ja sinkauttivat korot ylös. Pankit karsivat kansainvälisiä toimintojaan ja keskittyvät kotimarkkinoille.

Miten vaikuttaa: Uusnurkkakuntaistuminen kääntää kelloa finanssimarkkinoilla taaksepäin: kilpailu vähenee, lainan saannin mahdollisuudet kutistuvat ja rahoituksen hinta nousee.

Konsolidaatiosta ei ole nyt puhettakaan, vaan epäluulo ja luottamuksen puute räydyttävät entisestään vereslihalla olevia markkinoita.

Miten näkyy: Pankit luopuvat mittavista kansainvälisistä liiketoiminnoista, kuten meri- ja lentoliikenteen investointien rahoituksesta. Myös pankkien keskinäinen sekä konsernin eri maiden toimintojen välinen lainaus on kutistunut lähes olemattomaksi.

Riskien vähentäminen leikkaa investointeja ja rahoitusta kriisimaiden lisäksi koko Eurooppaan.

D Heikko läpinäkyvyys

Mitä tapahtuu: Epäyhtenäiset käytännöt ja epäselvyys laina- ja omaisuuserien arvostamisesta kirjanpidossa herättävät epäluottamusta pankkien todellisesta avoimuudesta ja rehellisyydestä. Yhteismitallisuuden puute, pankki- tai liiketoimintasalaisuuksiin vetoaminen heittävät varjon kaikkien alan toimijoiden ylle niiden todellisesta kunnosta riippumatta.

Samalla pelisäännöt kiristyvät ja sääntely kasvaa Basel III-sääntöjen astuessa vähitellen voimaan. Alalle leijailemaan jäänyt epäluottamus on saanut pankit vaatimaan toisiltaankin vakuuksia rahoituksen vastineeksi.

Miten vaikuttaa: Vertailu vaikeutuu, jos laskentavelhot voivat kieputtaa pankin numerot tarpeen mukaan kauneimpaan mahdolliseen kuosiin. Epäselvyys todellisista riskeistä ja varoista kasvattaa sijoittajan, tallettajan ja luotottajan vaatimia riskilisiä. Rahoituksen kallistuminen puolestaan pakottaa pankit sopeuttamaan toimintaansa ja korottamaan asiakkailta perimiään maksuja – ja kehä pyörii uudelleen ja uudelleen.

Miten näkyy: Epäluuloisuus näkyy pankkien keskinäisessä rahoituksessa, sillä lainaa järjestyy lähes pelkästään vakuuksia vastaan. Samoin joukkolainojen puolella vakuudellisuus yleistyy, kun markkinatilanne pysyy huterana.Lähteet: EBA, Kauppalehti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>