Politiikkojen valehtelu-pommi

Professori: Suomessa monet politiikan apuna olevat luvut ”vedetään hatusta” – Helsingin Sanomat

Professori Matti Wiberg listaa käytännön esimerkkejä niin sanotusta ”vedetään luvut hatusta” -valmistelusta

 64

Matti Wiberg

TIMO JAAKONAHO LEHTIKUVA
Matti Wiberg
Matti Wiberg

”Hallituksen ja ministeriöiden ehdotusten tulisi perustua parhaaseen mahdolliseen tietoon ja huolelliseen valmisteluun. Ehdotusten tueksi tehtyjen laskelmien pitää olla päteviä ja julkisia. Nyt niin ei ole.

Laskelmavaje ja valmisteluaineistojen niukka julkisuus haittaavat toteutettavaa politiikkaa ja tuottavat ei-toivottuja seurauksia. Tavanomaista on, että päätösten taustalaskelmat ja muu näyttö puuttuvat, ovat ristiriitaiset tai niitä salaillaan. Tässä on muutamia esimerkkejä valmistelujen puutteista:

 

Harmaa talous
Harmaan talouden torjunta on yksi hallituksen kärkihankkeista. Silti ei tiedetä, onko harmaa talous kahden vai 12 miljardin suuruinen. Tarkastusvaliokunnan teettämä selvitys vuodelta 2010 arvioi verotarkastustuloksien nojalla, että harmaan talouden kokonaismäärä vuonna 2008 oli runsaat 12 miljardia euroa. Tämän mukaan Suomi menettäisi vuodessa arvonlisäveroja vähintään kaksi miljardia euroa.

Muut veromenetykset nousisivat 2,5–3,5 miljardiin euroon vuodessa. Ekonometrikoiden mukaan arviot perustuvat vääriin oletuksiin verotarkastusten tulosten yleistettävyydestä, yritysten kokojakaumista ja harmaan talouden luonteesta. Tilastokeskuksen arvion mukaan harmaassa taloudessa on vuosittain 2–3 miljardin euron rahavirta.

 

Rakennepoliittinen ohjelma

Miksi ja miten norminpurkutalkoista kertyy valtiontaloudellisia säästöjä?

 

Kuntauudistus
Edes alkeellisia taloudellisia vaikuttavuusarviointeja ei ole tehty – tai ainakaan julkistettu. Perustuslakivaliokunta lausui kesällä:

”Kuntarakenneuudistus on erittäin merkittävä ja kauaskantoinen lainsäädäntöhanke. Yhdessä eräiden muiden valmisteltavana olevien hankkeiden kanssa se muodostaa julkisen vallan organisoinnin ja käytön kannalta poikkeuksellisen merkittävän kokonaisuuden. Tähän nähden perustuslakivaliokunta pitää hankkeiden sekä ajallisesti että asiallisesti heikosti koordinoitua valmistelutapaa valitettavana.

Näin laajan ja merkittävän asiakokonaisuuden valmistelun tulisi valiokunnan mielestä kestävien lainvalmisteluperiaatteiden mukaisesti tapahtua kiirehtimättä ja laajapohjaisesti esimerkiksi parlamentaarisessa komiteassa.”

 

Sote-uudistus
Edes alkeellisia taloudellisia vaikuttavuusarviointeja ei ole tehty – tai ainakaan julkistettu.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnön perusteella ”eduskunta edellyttää, että kunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa arvioidaan kaikille kansalaisille

Miksi oppisopimus-koulutukseen tehtiin lisäpanostus ja sitten supistus?Matti Wibergulottuvien palveluiden ohella erittäin huolellisesti uudistuksen taloudelliset vaikutukset analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta. Uudistuksessa tavoite on kestävyysvajeen supistaminen ja uudistusta on arvioitava myös siitä lähtökohdasta”. Hallitus ei ole tästä välittänyt.

 

 

Nuorisotakuu
Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Hallituksella ei ole käsitystä siitä, mitkä keinot ovat vaikuttavimmat.
Koulutuspolitiikka
Suomen koulutusjärjestelmää peruskoulusta yliopistoihin muutellaan jatkuvasti – ilman, että olisi selvitetty, saatiinko sitä, mitä edellisellä reformilla tavoiteltiin.

Miksi oppisopimuskoulutukseen tehtiin lisäpanostus ja sitten supistus?
Terveyspalvelut
Julkisen ja yksityisen sektorin terveyspalvelujen eroja ei ole järjestelmällisesti ja kattavasti laskettu. Ovatko voimavarat järkevimmässä mahdollisessa käytössä? Miksi terveyspalvelujen menot vaihtelevat valtavasti eri kunnissa?

 

Sosiaalipolitiikka
Sosiaalipoliittisia tukimuotoja on kirjava määrä ja niitä muutellaan alati. Hallituksella ei ole käsitystä eri tukien vaikuttavuudesta. Reformien sosioekonomista kohdentumista ei lasketa. Simulaatiotkin tehdään vain tulokymmenyksin.

 

Verotus
Veroreformit tehdään säännönmukaisesti vailla riittäviä arvioita muutosten vaikutuksista.

Yhteisöveron kevennystä nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin ensi vuoden alussa perusteltiin dynaamisilla vaikutuksilla, mutta laskelmat olivat huterat. Suurta eläketuloa saavien henkilöiden verotusta kiristettiin vuoden 2013 alusta siten, että eläketulosta maksetaan valtiolle eläketulon lisäveroa kuusi prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksellä ylittää 45 000 euroa. Eläketulon lisäveroa koskevassa hallituksen esityksessä lisäveron tuoton valtiolle arvioidaan olevan vuositasolla noin 50 miljoonaa euroa. Salaista on, miten tuohon lukuun on päästy.

 

Lainsäädäntö
Suomalainen lakituotanto on määrällisesti Euroopan huippua. Säädöshankkeiden vaikutusarvioinnissa pitäisi virallisten ohjeiden mukaan arvioida säädöksen taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutukset sekä muut yhteiskunnalliset vaikutukset.

Useimmiten hallituksen esitysten perusteluihin kirjoitetaan vain huteria näennäisarviointeja ja ylimalkaisia vaikutuskuvailuja. Laskelmia esitetään vain poikkeuksellisesti, vaikka sen pitäisi olla pääsääntö.

 

Energiapolitiikka
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) antoi alkuvuodesta yhden desimaalin tarkkuudella energiankulutusennusteen, jonka oletukset ja päätelmät ovat

Ministeriö kieltäytyy antamasta käyttämäänsä Excel-pohjaista energiamalliaan Taloussanomien sitä pyytäessä.Matti Wibergkyseenalaisia. TEM salaa energiamallinsa, jolla se hahmottaa energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen skenaarioita. Ministeriö kieltäytyy antamasta käyttämäänsä Excel-pohjaista energiamalliaan Taloussanomien sitä pyytäessä.

 

 

Yliopistouudistus
Yliopistot yksityistettiin ilman perusteellisia laskelmia vaikutuksista. Miksi Itä-Suomen yliopistolle annettiin oikeus kouluttaa juristeja?

 

Valtionosuusuudistus
Hallitus esitteli valtionosuusuudistuksen tueksi tehtyjä koelaskelmia 12.12.2013. Uudistuksen yksi tavoite on vähentää valtionosuuksien määräytymiskriteerejä yli 40:sta noin kymmeneen. Laskelmista esitettiin vain tulokset, ei laskentatapoja.

 

Kuntatehtävät
Kunnilla on yli 530 lakisääteistä tehtävää ja liki tuhat näistä tehtävistä johtuvaa velvoitetta, eniten sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla (194). Vuonna 1980 tehtäviä oli vain 176 ja 1990 vain 265 sekä 2000 vain 399.

Mitä kukin tehtävä ja velvoite maksavat? Hallituksella ei ole asiasta laskelmia.

 

Vanhustenhoito
Vanhusten siirtäminen laitoshoidosta avohuoltoon perustuu vanhoihin laskelmiin, joita ei ole päivitetty kokonaistaloudelliset näkökohdat huomioiden.

 

Kuntoutus
Kuntoutuksen hyödyistä urien pidentämisessä ei ole näyttöä. Urien pidentäminen on hallituksen kärkitavoitteita, sillä työkyvyttömyyden vuoksi menetetään kokonaistuotantoa enemmän kuin työttömyyden vuoksi.

 

Erityisopetus
Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrä on kasvanut painottuen perusopetuksen päättövaiheeseen. Kuitenkin vaikuttavuuden kannalta mahdollisimman varhainen tuki oppimisvaikeuksiin olisi järkevintä. Erityisopetuksen kustannuksia ei tilastoida, joten vaikuttavuutta on mahdoton seurata.

 

Maatalous
EU-jäsenyyden aikana maatalouden painopistettä siirretään Suomessa pohjoiseen päin. Tämä aiheuttaa pahoja ympäristöongelmia. Etelä-Suomi on väliinputoaja. Asiallisia laskelmia kansallisten maataloustukien perusteluista ei ole.

 

Tukipolitiikka
Julkisen vallan monet tukimuodot yrityksille ovat vailla luotettavia selvityksiä tukien kannattavuudesta. Kannattavatko tuet vai onko niistä taloustieteen perusoppien mukaisesti yhteiskunnalle enemmän haittaa kuin hyötyä?”

Matti Wiberg
Kirjoittaja on valtio-opin professori Turun yliopistossa

http://www.hs.fi/kotimaa/Professori+Suomessa+monet+politiikan+apuna+olevat+luvut+vedet%C3%A4%C3%A4n+hatusta/a1387604878168?ref=hs-art-top-6

 

Kommentit

  • Hallituksen laskelmat tehdään hyvin tieteellisesti menetelmällä tässä on tulokset tehkää tutkimus. Tällaisten tutkimustulosten ominaisuus on, että vain yksi vaihtoehto on edes olemassa ja se on hallituksen. Mielenkiintoista olisi tietää laskettuna tämän hallituksen saavutukset kuten työttömyyden kasvu, ihmisten ostovoiman alentuminen, julkisen velan kasvu jne.

     

  • hämärän-kähämästä5
    22.12. 9:32

    Laskelmista on haittaa poliittisessa päätöksenteossa. Jos laskelma osoittaisi jonkun vaihtoehdon edullisemmaksi ja toimivammaksi kuin toinen, niin mistä sitten tehtäisiin politiikkaa?

     

  • vesipisara
    22.12. 9:36

    Suomen nykyinen hallitus vaikuttaa amatöörimäiseltä monessa suhteessa, mutta vakavinta taitaa olla se, että sen visiot rakentuvat faktojen/analyyttisyyden sijaan unelmahötölle. Tämä kansa olisi ansainnut parempaa…

     

  • outtadebx
    22.12. 9:56

    Hullu ajatus, mutta saa kai esittää:
    Mitä jos olisi joku sellainen asia kuin ”lehdistö”, joka seuraisi päätöksentekoa ja vallankäyttöä ja raportoisi niistä julkisesti? En tiedä, aika radikaalilta tuntuu… mitä tuumaatte?

     

  • Stadi123
    22.12. 9:59

    Maataloustuet ovat todellinen mysteeri , miljardeja euroja maksetaan tukia ja lopputuloksena on EU:n kalleinta ruokaa.
    Energiapolitiikka suosii maakuntien turvevoimaloita , vaikka turve on jopa kivihiiltäkin huonompi CO2-päästöiltään.
    Uuusi , kilometripohjainen verotus autoiluun lähtee kepulaisen aluepolitiikan mukaan siitä , että mikään ei saa maakunissa maksaa enemmän kuin esim. pääkapunkiseudulla.

     

  • Nettomaksaja Stadista
    22.12. 10:10

    Myös kansalaisten elämää pidentävien terveysuudistusten taloudelliset vaikutukset jätetään säännönmukaisesti huomiotta.

    Esim. kun tänä vuonna lanseerattiin HPV-rokotukset tytöille, ei kerrottu paljonko sen on laskettu pidentävän Suomen naisten elämää ja miten se rahoitetaan. Asialla on erityistä merkitystä sen sukupuolittuneisuuden vuoksi, sillä ei ole kohtuullista nostaa Suomen miesten eläkeikää ja/ tai eläkemaksuja sen takia, että Suomen naiset elävät entistä pitempään pelkästään heihin kohdistetun rokotusohjelman ansiosta.

     

  • Mikko K
    22.12. 10:30

    Esimerkiksi verojen laskukaava on poikkeuksetta: veronkorotusprosentti (X), niin verotuotto kasvaa suoraan X:n verran…

    Sitten seuraavassa lauseessa puhutaan kuinka ’tällä veronkorotuksella ohjataan’. Sitten ihmetellään kun verokertymän lisäys on huomattavasti pienempi kuin X.

    Joskus jopa vähemmän kuin ennen korotusta.

     

  • Tuomari Bean
    22.12. 10:33

    Politiikkaahan tekevät puolueet ja puolueiden etu ei ole aina sama kuin kansalaisten etu. Joskus nämä edut ovat sopivissa olosuhteissa samansuuntaiset, mutta se taitaa olla sattumaa.

    Vallastahan politiikassa on kysymys ja siitä, kenellä on paras mahdollisuus ajaa oman viiteryhmänsä etua. Loppu on retoriikkaa ja siihen faktat harvoin sopivat. Tästä se motiivi laskelmien, (jos niitä on olemassa,) salaamiselle on helposti johdettavissa. Ei niitä olisi mitään tarvetta salata, jos nuo luvut tukisivat puolueen omia pyrkimyksiä.

    Wiberg on tärkeällä missiolla julkaistessaan jo toisen artikkelin samasta asiasta. Kansalaisten etu vaatisi noita kaivattuja lukuja, jotta tehtäisiin oikeita päätöksiä, jotka hyödyttäisivät mahdollisimman montaa maamme kansalaista.

    Jos päätöksiä tehtäisiin pelkästään vaikuttavuusarvioiden perusteella, niin mihin puolueita sitten enää tarvittaisiin? Eipä juuri mihinkään ja se ei olisi puolueiden etu, joten muutosta tässä asiassa ei ole näköpiirissä.

     

  • Jorma Kassinen
    22.12. 10:36

    Olisi pitänyt kuunnella tutkijoita ja tehdä laskelmia 10 vuotta sitten.

    Nyt luvut ovat sellaisia että ei niitä voi enää julkaista lainkaan.

    Julkisen sektroin menot kasvavat 50% 15 vuodessa tällä menolla.
    Kun samalla kaikkia veroja korotetaan, verotuotot siitä huolimatta laskevat ja talous taantuu niin ei tuota tarvitse enää laskea.

     

  • Risto U
    22.12. 10:40

    Professori on todella oikeassa. Minusta telakat, Talvivaara, Lapin kaivokset ja vanhusten hoito olisi vaatinut laskelmia. Telakoista olisi pitänyt selvittää työttömyyden kustannukset. Talvivaarasta pitäisi tietää ympäristöhaittojen kustannukset. Lapin uusien kaivosten haitat matkailulle olisi myös arvioitava talouden näkökulmasta. Kotihoidon ja laitoshoidon kustannuserot olisi myös pitänyt laskea. Taloudessahan myös laskelmilla on usein merkittävä painoarvo päätöksissä omistajan tunteen ja näkemyksen lisäksi.

     

  • JRi-1st
    22.12. 10:45

    Hyvä esimerkki oli hallituksen laskemat uudet valtionosuudet. Uuden järjestelmän piti ottaa huomioon paremmin vanhusten ja sairaiden määrä kussakin kunnassa, ym. muuttujia. Kertoimet oli kuitenkin taidettu vetää poliittisella optimoinnilla, koska kunnat, joissa on paljon (Suomen mittakaavassa rikkaita) äänestäjiä, kuten Helsinki, Vantaa ja Espoo selvisivät yllättäen nettovoittajina uudistuksessa.

    Köyhä Suomi jäi nuolemaan näppejään…

     

  • Jujule
    22.12. 10:57

    Kiitos kirjoittajalle, joka on selvittänyt ja tuonut esiin asioita, joita tavallinen sukankuluttaja on pystynyt vain uumoilemaan.

     

  •  Sivustakatsoja
    22.12. 11:01

    ” Uudistuksessa tavoite on kestävyysvajeen supistaminen ja uudistusta on arvioitava myös siitä lähtökohdasta”. Hallitus ei ole tästä välittänyt. ”

    Uudistuksen tarkoitus (?)

    Ei taida olla kansalaisten palvelu (?)

    Taitaa olla pörssiyritysten, monikansallisten mahdollisuus mellastaa Suomenkin kartalla.
    (Rahat valuvat koko ajan ulos Suomesta… – Who cares)

     

  • Roope A
    22.12. 11:05

    Professorilla on hyviä havaintoja, jotka liittyvät huomattavia taloudellisia arvoja sisältäviin päätöksiin. Osa Wibergin väitteistä näyttäytyy kuitenkin aivan samanlaisille ”heitoille” kuin luvut, joita hän kritisoi. Wibergin esittämä kritiikki nojaa monessa kohdin hänen omaa arvomaailmaansa, mikä sinällään on luonnollista. Itä-Suomen yliopiston juristikoulutuksen esille nostaminen sen sijaan vaikuttaa jo hieman katkeruudelta, sen verran eri mittakaavan asiasta on kysymys muihin Wibergin esittämiin kysymyksiin verrattuna. Professorin asemasta käsin saa äänensä hyvin kuuluviin, mutta tässä tapauksessa jättäisin viittaukset tieteentekijä Wibergiin pois. Kysymys on pikemminkin ’kansalainen’ Wibergin puheenvuorosta, ei tieteen harjoittamisesta, johon professorin titteli ihan jutun otsikkoa myöten jo viittaa.

     

  • Sivustakatsoja
    22.12. 11:10

    ” Miksi oppisopimuskoulutukseen tehtiin lisäpanostus ja sitten supistus?”

    Oliko kyseessä vain suositus ?

    Silloin äänestäjää sumutetaan luulemaan, että oikeasti annetaan rahaa tälle momentille.

    Oppisopimus olisi fiksumpi kuin (Filatovin, 2006) pakkotyö – työharjoittelu.

    Työharjoittelija vaihtuu pari kertaa vuodessa aina uuteen tm-tuen ja 9 euroa päivässä saavaan nuoreen.

    Oppisopimus on työsopimus,

    tes-palkka tai hieman alennettu sellainen.
    Mutta – On työpaikkaruokailu, työterveys, ja on eläkemaksut hoidettu, sekä varmempi työtapaturmavakuutus (Työharjoittelussa maksaa Valtion konttori könttäsumman).

     

  • kiviukko
    22.12. 11:16

    tämä profvessori puhuu täyttä asiaa ,mistäs nykyinen hallitus tiedon olisi saanut ”himasen horoskoopi ei ole oikean tiedon lähde” se perustuu utopisiin haavakuviin ja siihen miten pikky ryhmä pääsisi rahastamaan .kansantaloudeen sen tiedot eivät ylety .kyllä ylisuuret tulot/eläkkeet yhdessä kaatavat suomen talouden mäiden kyvyttömien päättäjien kanssa

     

  • Amul
    22.12. 11:18

    Kun professori kirjoittaa näin, se on asiatekstiä. Jos sen kirjoittaisi T. Soini, se olisi populismia. Täyttä asiaa yhtä kaikki; harmi, ettei hallitus lue sitä tai ymmärrä lukemaansa. Puhumattakaan, että joku hallituksesta vaivautuisi vastaamaan kirjoitukseen.

     

  • Hannu Myllynen
    22.12. 11:19
    vesipisara

    Suomen nykyinen hallitus vaikuttaa amatöörimäiseltä monessa suhteessa, mutta vakavinta taitaa olla se, että sen visiot rakentuvat faktojen/analyyttisyyden sijaan unelmahötölle. näytä lisää

     

    Unelmahöttöjä me äänestäjät äänestämme.

    Niitäkään tietoja , jotka on mm netistä saatavissa, emme lue emmekä omaksu.

    Lottoamme mieluummin äänestyslipulla ja sen jälkeen vähemmän välitämme mutta sitä enemmän valitamme.

    Sitä saamme mitä tilaamme,

     

  • LasseLLa
    22.12. 11:21

    Kielilain käsittelyssä perustuslakivaliokunnan pj. Paula Kokkonen vaati, että sen vaikutusanalyysi esitetään. Niin ei kuitenkaan tehty. Näin liittyi Kokoomus siihen kuoroon, että ei saa tutkia, saati julkistaa tuloksia.

    Wiberg osoittaa nyt, että kymmenien miljardien kokoiset lakimuutokset tehdään täysin ilman vaikutusanalyysia, ilmeisesti mitä kalliimpia, sitä vähemmän tositietoja.

    Se on kuitenkin lainsäädäntöjärjestyksemme vastaista. Voimme siis perustellusti todeta, että kyseessä ei ole vain laiskuus tai politikointi, vaan että hallitus rikkoo tietoisesti lakia. Tuossa on ohjeet, joiden mukaan on pakko toimia:

    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/upl627-TalVaArv.pdf

    Mutta miksi Wiberg ei maininnut esimerkeissään juuri kaksikielisyyttä ja pakkoruotsia? Niiden taloudellinen haittavaikutus lienee nimittäin kumuloituneena jo satoja miljardeja euroja. Ei mikään pikku summa. Mutta sen politiikan edessa menee WIbergkin sanattomaksi.

     

  • the-tml
    22.12. 11:25

    Pitäisi samalla tavalla myös tutkia opposition esittämiä lukuka. Ei vaiskaan, kyllä kansa tietää, nehän on aina pennilleen täsmällisesti oikein.

     

  • RSi
    22.12. 11:25

    Wiberg on patavanhollinen oman edun ajaja. Paljastaa sen viimeistään kun mainitsi korkeiden eläkkeiden verotukseen liittyvät ”epätarkkuudet”. Ei professori -nimike takaa puolueettomuutta, Isäni oli hyvä ystävä erään kuuluisan edesmenneen verotusoikeuden professorin kanssa joka istui monen suuryhtiön hallituksessa ja myös erään Suomen pienimmän kaupungin, myös veroparatiisina tunnetun kaupunginhallituksessa.

     

  • a1234
    22.12. 11:26

    Listalle kuuluu myös jätevesiasetus. MOT-ohjelmassa 18.2.2008 ”Hyttysenpäästö Itämeressä” kerrotaan, miten virkamiehet tempaisivat hatusta – ja virheellisesti – arvion haja-asutusalueiden kuormitusluvuista. Samoin virkamiehet arvioivat alakanttiin kansalaisille aiheutuvat kustannukset: satoja tuhansia talouksia ja mökkejä kertaa kymppitonni tarkoittaa miljardiluokan rahanmenoa!

     

  • Sivustakatsoja
    22.12. 11:27

    ” Kunnilla on yli 530 lakisääteistä tehtävää ja liki tuhat näistä tehtävistä johtuvaa velvoitetta, eniten sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla (194).”

    Vertailun vuoksi Helsingin järjestyslaki, kunnallinen.
    500 pykälää.
    Helppoa on saada kuka tahansa putkaan – En ainakaan minä osaa tuota kieltolistaa
    (oli n. 15 vuotta sitten, tuskin paljon purettu listaa).

     

  • Hannu Myllynen
    11:34
    Tuomari Bean

    Politiikkaahan tekevät puolueet ja puolueiden etu ei ole aina sama kuin kansalaisten etu. Joskus nämä edut ovat sopivissa olosuhteissa samansuuntaiset, mutta se taitaa olla sattumaa. näytä lisää

     

    Politiikot saavat leipänsä siitä, että lisäävät julkisen sektorin hallinnointia, tuotantoa ja byrokratiaa . Rahat on ollut helppo kerätä veronkorotuksilla, Nyt jokainen veronkorotus vähentää verotuloja ja vääristää ihmisten, yrittäjien ja yritysten motivaatiota työntekoon ja yrittämiseen.

    Korkeat verot tekevät veronkierron ja vero-optimoinnin yrityksille ja yksityisille kannattavimmaksi liiketoiminnaksi. Mikään kohtuullisen kustannuksen valvonta ja tarkastus ei pysty sitä muuksi muuttamaan.

    Julkista taloutta ja hallinnointia pitää kehittää asiantuntijoiden eikä hyvää tarkoittavien mutta lyhytnäköisten, osittain tietämättömien ja osittain taitamattomien populististen poliitikkojen mielihalujen mukaan.

    Maailmanpankin mukaan kaikki yli 20 prosentin verokannat vääristävät yhteiskunnan ja talouden toimintaa.

    Kun mikä tahansa vero on korkeintaan 20 prosenttia niin veronkierron ja -optimoinnin kannattavuus ja kiinnostavuus romahtaa, taloudellinen aktiivisuus kasvaa ja verotulot sen mukana.

    Verojen maksusta pitää myöskin palkita ja muutenkin siihen motivoida. Tärkeintä siinä on osoittaa verovarojen käytön järkevyys, vaikuttavuus ja kilpailukykyisyys. Julkinen kustannuslaskenta ja raportointi on kehitettävä ammattimaiselle , nykyaikaiselle tasolle, jotta voimme verrata kokonaisyksikkökustannustasolla eri vaihtoehtoja.

     

  • hutkija
    11:35
    hämärän-kähämästä5Laskelmista on haittaa poliittisessa päätöksenteossa. Jos laskelma osoittaisi jonkun vaihtoehdon edullisemmaksi ja toimivammaksi kuin toinen, niin mistä sitten tehtäisiin politiikkaa?

    Aivan näin. Läpinäkyvyys heikentää mahdollisuuksia politikoida, mikä puolestaan lienee sekametelisoppavasemmistohallituksen ainoa keino saada edes mitään näennäistä aikaan?

    Täytyy tietysti varoittaa, että monien asioiden arviointi etukäteen on hyvin vaikeaa, varsinkin murrosvaiheessa, talous nimenomaan ei ole eksaktia tiedettä. Jotain menetelmiä kuitenkin on ja epävarmuus ei ole mikään syy olla tekemättä mitään (vrt. mm. skenaariotyöskentely) ja monestihan on oleellista ymmärtää edes vaikutusten kausaalisuhteet. Näin ihan normaalit ammattilaiset työskentelevät.

     

  • 11:36
    Stadi123

    Maataloustuet ovat todellinen mysteeri , miljardeja euroja maksetaan tukia ja lopputuloksena on EU:n kalleinta ruokaa. näytä lisää

     

    Suomessa harjoitetaan keskimäärin reilusti Euroopan pohjoisinta maataloutta.
    Lähin vertailukohde on Norja. Onko Suomessa ruoka kallista Norjaan verrattuna?

     

  • Naretukki61
    11:40

    Ongelma on niin iso ja kauaskantoinen, että meistä tavallisista sukankukuttajista moni ei viitsi tai edes jaksa kiinnittää asiaan huomiota. Perusongelma taitaa olla meidän kansalaisten älyllinen velttous. Kuinka sallimme tällaisen hutiloinnin ? Askartelemme pienehköjen asioiden kanssa, autoverotus, työmatkavähennys jne. Vaaleista toiseen valitsemme lähes samat älyllisesti ja kyvyllisesti keskinkertaiset harmittomat päättäjät joiden suurin henkilökohtainen mielenkiinto on siinä että tulevat uudelleen valituiksi.Äänestäjinä olemme saaneet mitä olemme tilanneet. Seuraava sauma meillä on reilun vuoden päästä. On aika keskustella meidän ylimpien päättäjien laatuvaatimuksista, millaisia tietoja, taitoja ynnä muita hengenlahjoja parlamentaarikoilta vaadimme ? On syytä miettiä vakavasti, riittäisikö meille esim. 120 kansanedustajaa, nyt kun merkittävä osa päätöksenteosta on siirtynyt EU:lle. Laatua voitaisiin nostaa määrän kustanuksella. Kansanedustajien yleinen arvostus voisi nousta, parlamenttiin pyrkisi ehkä sopivien lisäksi enemmän päteviä.

     

  • Tasa-kokki
    11:41

    Näin se menee, katainen ottaa vakavan ilmeen ja matalan äänen ja sanoo:”velkaannumme kuntapuolella euroopan hurjinta vauhtia”. Ja samaan aikaan kukaan ei viitsi laskea hallituksessa päätösten hintaa saatika vaihtoehtojen hintaa. Eli kiristykset menopuolella pitäisi hyväksyä heti ja mukisematta mutta suomen politiikassa lähes kaikki päätökset tehdään vain ja ainoastaan poliittisin perustein- ei puhettakaan, että vaihtoehtoisia kustannusvaikutuksia hartaasti punnittaisiin. Havannoikkaa ruotsin systeemi, siellä päätökset ja vaihtoehdot lasketaan erittäin tarkkaan, mistä johtuen ruotsin valtiontalous on erittäin hyvässä kunnossa.

     

  • hutkija
    11:43
    vesipisara

    Suomen nykyinen hallitus vaikuttaa amatöörimäiseltä monessa suhteessa, mutta vakavinta taitaa olla se, että sen visiot rakentuvat faktojen/analyyttisyyden sijaan unelmahötölle. näytä lisää

     

    Ei, kansa saa yhdessä maailman toimivimmista demokratioista juuri tasan mitä on tilannut. On meidän vikamme, jos emme aseta parempia ehdokkaita ja katso heidän peräänsä.

    Olen pitkään epäillyt, että demokratia vaatii meiltä kaikilta paljon enemmän työtä kuin olemme kuvitelleet. Politiikan jättäminen puolihuolimattomasti valituille poliitikoille ja virkamiehille taitaa johtaa kreikkaan, ennemmin tai myöhemmin.

    Sitäpaitsi, kysyppäs vaikka työpaikan kahvipöydässä mitä tarkoittaa verotuksen kohtaanto? tai mihin arvonlisävero kohdistuu ja kuka sen maksaa. Iso osa ihmisistä ei tunne yhteiskunnan toiminnan perusasioita.

     

  • alkuperäinen TALLAAJA
    11:43

    Luvut vedetään hatusta eikä uskalleta sanoa äänestäjille mitä säästötavoitteet toteutuessaan merkitsevät.
    Kuntauudistus tarkoittaa syrjäseutujen ihmisten palvelujen karkaamista ”tavoittamattomiin”. Kouluja lukioita myöten yhdistetään ja säästöä syntyy ja joukkoliikenteelle tulee sen tarvitsemaa lisätointa. Laitospaikat minimiin ja vanhukset kotiin kolmannen sektorin kontolle. Suurissa ikäluokissa riittää hyväkuntoisia vapaaehtoistoimijoita toistaiseksi. Kolmas sektori entistä tärkeämmäksi. Ei enää vastikkeettomia sosiaalitukia kuin ihan poikkeustapauksissa. Sitten tarkempaan syyniin ja lahjaverotuksen piiriin joissain tapauksissa jälkikasvun ylenpalttinen taloudellinen tukeminen. Yritystuet pois, suuri osa yrityksistähän on kannattamattomia ja lyhytikäisiä huonon liikeidean toiveidentynnyreitä. Verot on maksettava Suomeen eikä yksi prosentti riitä ! Näillä eväillä säästöjä ja valtiontalous saadaan kuntoon. Ja motoksi: Jokaisen on itse otettava vastuuta itsestään ja lähimmäisistään. Ja tärkeää työtä on myös p..kaduuni ja sitä täytyy sietää.

     

  • Matti E Lehtinen
    11:47

    Valtion hallinnossa on kyllä matemaattisia kykyjä ja valmiuksia omaavia joukkoja, mutta…

    Jostakin syystä heidän ei anneta tuottaa sitä mitä he haluaisivat tai miksi heidät on ylipäänsä palkattu.

    Näinhän asiat todella ovat, mutta vain siksi, että äänestäjät tekevät päätöksensä itse vain, ns. mutupohjalta, joten syy miksi asiat ovat kuten ovat on juuri äänestäjien käyttäytymisen tulosta.

    Harvoin kukaan ylittää itseään ja tekee sellaista, joka ei kuulu vaatimuksiin, miksi hallintokaan niin tekisi.

    Äänestäjiltä ei kukaan vaadi mitään, vaan tapahtuma on vapaaehtoinen mahdollisuus, ei laissa määrätty velvollisuus. Miksi siis kukaan ylittäisi omaa osaamistaan äänestettäessä, kun helpommallakin tapahtumasta voi selvitä. Näin lopputuloskin toimii äänestäjien tahdon mukaisesti, miksi siis valitatte.

     

  • hutkija
    11:49
    Roope A

    Professorilla on hyviä havaintoja, jotka liittyvät huomattavia taloudellisia arvoja sisältäviin päätöksiin. näytä lisää

     

    Argumentoinnin puute on verifioitavissa oleva fakta. Se ei tarkoita, että tehty päätös olisi väärä, vaan sitä, ettei päätöstä voida arvioida. Wiberg tietysti valitsee itselleen tuttuja tai mielenkiintoisia esimerkkejä, mikä on vain luonnollista.

    Aihe liittyy hyvin hänen oppialueeseensa, joten professorius on relevanttia: jopa niin, että voisi kysyä missä hitossa kaikki muut ovat ja miksi näistä ei ole nostettu aikaisemmin isompaa meteliä?

    Ovatko himasteluja kadehtineet kotimaiset tiedemaailman toimijat niin nössöjä, ettei heistä ole osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun edes näin yksinkertaisissa ja ilmeisissä asioissa? Millaisten tossujen tutkimuksia rahoitetaan sadoilla miljoonilla?

    Tutkiva ja kriittinen media olisi kiva.

     

  • jokuvaan_
    11:52

    Myöskään virallisen kaksikielisyyden hintaa ei haluta laskea.

     

  • hutkija
    11:55
    LasseLLa

    Kielilain käsittelyssä perustuslakivaliokunnan pj. Paula Kokkonen vaati, että sen vaikutusanalyysi esitetään. näytä lisää

     

    Pakkoruotsi on tietysti yksi herkullisimpia esimerkkejä poliittisen järjestelmämme älyllisestä ja toiminnallisesta impotenssista: jos näin pieniä ja selviä asioita ei saada hoidettua, niin mitä toivoa meillä on isompien asioiden suhteen?

    Tai miten ministerit voivat hössöttää kansainvälistymisesta, kasvuyrityksistä ja samaan hengenvetoon ignoorata elinkeinoelämän selkeän kannan ja yritysten tarpeet? Äärimmäisen noloa. Miten ko. ministereiden muihinkaan juttuihin voi suhtautua millään vakavuudella? Ovatko ministerieden muutkin mielipiteet (!) hatusta vedettyjä ja yhtä huonosti perusteltuja? Onko meillä tosiaan valtioneuvoston jäseniä, jotka eivät kykene näin yksinkertaisiin yhteiskunnallisiin kustannus-hyötylaskelmiin?

    Pakkoruotsi on pieni ja yksinkertainen asia, mutta juuri siksi hyvä yhteiskunnallisten asioiden tolkkutesti (eng. sanity check).

     

  • Kimmo-Olavi
    12:10

    Hehtaaripyssyllä kun ampuu, niin tuleehan sitä muutama osumakin…

    Mutta taitaa professori perätä nyt sellaista rationaliteettia, jota ei ole olemassakaan. Sitä paitsi, Wibergin jargoni on kuin suoraan virkamiestyönä valmistellusta lausunnosta, kuten ” vanhustenhoito kokonaistaloudelliset näkökohdat huomioiden”. Hoh, hoijaa.

    Wibergin äärirationaliteettinen visio vie siihen, että turha virkamiestyö vain lisääntyy. Tarvitaan tutkimusta, mietintöä ja valmistelua tähän ja tuohon, eikä sekään takaa, että oikea tieto on nyt käytössä.

    Ymmärrän tietysti, että Wiberg haluaa mahdollisimman tehokkaan Suomen. Päätökset ja kaikki toimeenpano on perusteltua – kun tehdään a niin seuraa b. Resurssit on kuristettu tappiin asti, ja rakenteet voivat hyvin. Edes tässä tavoitteessa professori näyttää olevan hallituksen kanssa samaa mieltä.

     

  • hutkija
    12:15
    Matti E Lehtinen

    Valtion hallinnossa on kyllä matemaattisia kykyjä ja valmiuksia omaavia joukkoja, mutta…Jostakin… näytä lisää

     

    Matematiikka on se helpompi ja pienempi osa vaikuttavuusarviointia, varsinkin nykyisten tietokoneiden ja työkalujen aikakaudella.

    Ministeriöissä ei monesti ole riittävää ymmärrystä kohdeilmiöstä, että sitä kyettäisiin mallintamaan, puhumattakaan tolkullisista parametreistä. Omalla alallani tiedän, että avainministeriöiden keski- ja ylempi johto ei yksinkertaisesti osaa ministeriön toimialueen asioita – jo asioista keskusteleminen on vaikeaa.

    Kuka tahansa voi tarkistaa edellisen lukemalla uutisia, haastattelemalla virkamiehiä tai poliitikkoja. Koska olette viimeksi nähneet hyvän selityksen siitä MITEN toimenpide X aikaansaa toivotun vaikutuksen Y?

    Kun ei ymmärretä kohdealueen toimintaa ja toimijoita, niin ei ymmärretä kausaalisuhteita. Kun ei ole kokemusta ja näkemystä suuruusluokista, niin lillukanvarret ja oikeasti isot kysymykset ovat listoilla täysin samanveroisina. Jälkimmäinen sotku estää keskittymisen oikeasti tärkeisiin asioihin ja vähien resurssien panostamisen vaikutusta maksimoiden. Katsokaa vaikka mihin avainhenkilöt kuten ministerit käyttävät aikaansa. Säälittävää.

     

  • Pilkkakirves
    12:22
    Stadi123

    Maataloustuet ovat todellinen mysteeri , miljardeja euroja maksetaan tukia ja lopputuloksena on EU:n kalleinta ruokaa. näytä lisää

     

    Ottaisitko kantaa siihen, että kaupassa ruoasta maksamasi hinta on jopa saattanut nousta tietylä aikavälilä, Otapa sitten joutessasi selvää, miten paljon enemmän olet joutunut maksamaan maataoustukea kyseisellä aikavälilä.

    Jos tämä tuntuu liian vaikeata tehtävältä, hae ”maataloustulo”. Se kattaa minun nähdäkseni myös maanviljelijän saamat tulot. Ote tämän vuoden Maaseudun tulevaisuudesta: ”Suomessa maataloustulo laski eurostatin mukaan 2,1 prosenttia viime vuoden tasosta”.

     

  • Mr Smith
    12:30

    Suomalaisilla on hysteerinen tarve numeroihin, ja siksi niitä esitellään heille silloinkin kun se ei ole mahdollista – kuten jutussa mainituissa asioissa. Mutta se, ettei jostain ilmiöstä ole numeroita esitettäväksi kuin valheen kautta, ei tee näitä asioita olemattomaksi. Näinkin nimittäin kuvitellaan. Siis nimenomaan kuvitellaan.

    Se, että rehellisesti nostettaisiin kädet pystyyn ja tunnustettaisiin että me emme tiedä, ei myöskään käy, koska vaalit. Siksi päättäjät keksivät tai keksityttävät numeroita kansan vakuuttelemiseksi. Tuolloin kuvaan astuu poliittinen ohjaus, kun numerot eivät ole edes tarkistettavissa.

    Osa kansastamme näet vakuuttuu vain kun sille valehdellaan. Ja sen mukaan tuo ratkaiseva porukka myös äänestää.

    Kyynistä? Ehkä, mutta tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

     

  • Honkajoki
    12:33
    Roope A

    Professorilla on hyviä havaintoja, jotka liittyvät huomattavia taloudellisia arvoja sisältäviin päätöksiin. näytä lisää

     

    Vaikka käänsit melko vähän Wibergin profetian sisukumia esille, ajatusten pintapuoli-
    suus mm. lakimieskoulutusta antavien paikkojen isoksi ongelmaksi tekemisestä osoit-
    taa hänen suhteellisuuskäsityksensä määrän.

    Tietysti hallitus on koostunut nuorista ihmisistä, joille on annettu äkisti liian suuret saap-
    paat, mutta joku vesipisara ei näköjään käsitä meidän saaneen ja ansainneen sen vaa-
    likoppiratkaisuillamme. Ja koivistomainen havainto itsekkäistä ja omia etujaan ajavien ihmisten ” viisaudesta ” on kuvaava: ” harjoitettu politiikka on aina väärää ”.

    Keväentäen ja ” tuntemattoman ” majuria lainaten saksalaisten sodanjohto ei toivonut
    ja uskonut, vaan laski panostuksensa ja vauhtinsa tieteellisesti, mutta takkiin lopulta tuli. Heidän sotataitoa käsittelevä ” clausewitz´insä ” vaan oli jäänyt päivittämättä töpinän ky-
    vyn mahdollisuuksista vastata salamasodan vauhtiin ja vaatimuksiin.

    Toisin sanoen kun päätöksen teko tällaisella hallituspohjalla on aikavaa, ja jos jotain
    opposition hammastelun kestävää joskus päätettäisiin, se olisi jo hamassa soveltamis-
    vaiheessa korjausta vaativaa. Laske siinä sitten, kun mm. verotusta ja yrittämistä kos-
    kevat päätökset voivat aiheuttaa tarkoituksensa vastaisia ketjureaktioita, ja kaupan ja
    työllisyyden osalta tilanne vain huononee.

    Eihän meikäläinen kouluja käymätön tietysti asioita ymmärrä, enkä pyri vähentämään
    omasta viisaudesta kumpuavaa asioiden selkonäkemisen tunnetta. Ymmärrän silti si-
    tä puristusta, jonka edessä viime kädessä pakolla yritetään tyydyttää hyvinvoinnin pois-
    pilaamia kansalaisia. Ja kun sekään viisaus ei näköjään riitä, että kun tekee vain pa-
    kosta ja vähän, virheitäkin tulee vähän.

     

  • Taivaanrannan maalari
    12:58

    Eduskunta teki jokunen vuosi sitten päätöksen, että kaikissa lakiesityksissä on oltava vaikutus kansantalouteen näkyvillä ja auki laskettuna. Eipä ole näkynyt eikä eduskunta noudata omia päätöksiään.

    Mutta mitäpä poliitikoilta voi odottaa.

     

  • Roope A
    12:59
    hutkija

    Argumentoinnin puute on verifioitavissa oleva fakta. Se ei tarkoita, että tehty päätös olisi väärä, vaan sitä, ettei päätöstä voida arvioida. näytä lisää

     

    Millään muotoa en moiti Wibergiä keskustelun aloittamisesta. Päinvastoin, tällaisia keskustelunavauksia tarvitaan demokratian pitämiseksi hengissä. Se minua huolestuttaa, että – niin kuin joistakin keskustelun viesteistä käy jo ilmi – professorin sana ja väitteet olisivat tällaisissa asiassa jotenkin totuusarvoltaan muun sanan yläpuolella. Professorius voi olla relevanttia, mutta minkäänlaista objektiivisuutta se ei tarkoita. Nyt keskusteluun on otettu asiat, joihin liittyy erityisen paljon arvolatauksia. Näihin asioihin ei löydy yhtä totuutta, vain valintoja, joista toiset pitävät, toiset eivät.

     

  • Jorma Kassinen
    13:02
    Stadi123

    Maataloustuet ovat todellinen mysteeri , miljardeja euroja maksetaan tukia ja lopputuloksena on EU:n kalleinta ruokaa. näytä lisää

     

    Maataloustuet tulevat pääsääntöisesti EU:n budjetista.

    Se yhtälö on paljon monimutkaisempi kuin äkkiseltään kuvittelee.
    Mitä merkitsee vaihtotaseelle jos ryhdytään ostamaan vain tuontiruokaa?
    Saadaanko EU jäsenmaksuista alennusta jos pyydämme että emme halua tukia?
    Ruotsilla on pääomaa jota Suomelta puuttuu, meneeko kaikki maanomistus ulkomaisiin käsiin jos maataloustuet lopetetaan?
    Mitä tapahtuisi Suomalaiselle elintarviketeollisuudelle jos siltä poistettaisiin valtavat raaka-aine tuet? Samalla tyrehtyisi elintarvikevientikin.

    Joka tapauksessa Suomessa maataloustuista eivät hyödy viljelijät.
    Vilja maksaa Suomessa tällä hetkellä vähemmän kuin 80-luvulla, siis suoraan vähemmän ilman inflaatiotarkistuksia.
    Hyödyn keräävät kauppa ja elintarvikkeiden vientiyritykset.

    Ei Suomelle löydy pelastusta maataloustukien muutoksista.

     

  • Operaatio Gladio
    13:03

    Mikä tämän sekoilun selittää on se, että Suomen päättäjiä, kuten varmaan about kaikkien muidenkin maiden päättäjiä, ohjailee lobbareista koostuva virkamies- ja puoluekoneistot sekä lobbari-asiantuntijat.

    Ja kun näistä muodostuva ”koneisto” sitten syöttää päättäjille samasta aiheesta monia eri laskelmia, eli sekavaa tietoa, tällöin päättäjien on vaikeampi hahmottaa todellista kuvaa asioista

    ..jolloin heitä on helpompi ohjata päätöksen teossa haluttuun suuntaan.

     

  • Voice
    13:14

    Loistava lista! Toivotaan sopii, että hallituksen ministereille tulee Hesari. Pitäisiköhän lähettää lista hallitukselle sähköpostilla?

     

  • jmartika
    13:16
    Nettomaksaja Stadista

    Myös kansalaisten elämää pidentävien terveysuudistusten taloudelliset vaikutukset jätetään säännönmukaisesti huomiotta. näytä lisää

     

    THL teki tarkat laskelmat HPV-rokotuksen vaikutuksesta terveyteen ja kustannuksiin mikä tuotiin tiedotuskampanjassa lukuisia kertoja esille. Kummastuttaa että miten tällainen asia on ylipäätään voinut mennä ohitse.

    Etuja rokotuksesta ovat mm. kohdunkaulansyövän väheneminen ja tarve syövän esiasteiden hoitoon sekä seurantaan vähenee. Rokotuksiin kuluu rahaa jotain kaksi miljoonaa euroa vuodessa kun seulontoihin ja toimenpiteisiin kaksikymmentä miljoonaa. Sairastavuuden vähentyessä pitäisi alkaa tulla säästöjä noin kymmenen vuoden kuluessa.

    Lisätietoa: http://www.stm.fi/hpv-rokotukset ja http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/hpv-rokotukset

     

  • Tapsa0
    13:17
    vesipisara

    Suomen nykyinen hallitus vaikuttaa amatöörimäiseltä monessa suhteessa, mutta vakavinta taitaa olla se, että sen visiot rakentuvat faktojen/analyyttisyyden sijaan unelmahötölle. näytä lisää

     

    Emme ole ansainneet yhtään sen parempaa. Katsopa: Meille käy ansaintusti juuri siten kuin mitä vaaliuurnalla tilaamme.

     

  • hutkija
    13:18
    Roope A

    Millään muotoa en moiti Wibergiä keskustelun aloittamisesta. Päinvastoin, tällaisia keskustelunavauksia tarvitaan demokratian pitämiseksi hengissä. näytä lisää

     

    Olemme ehkä samaa mieltä: omien havaintojeni mukaan professorius ei korreloi yhteiskunnallisen osaamisen kanssa, ainakaan noin yleensä. Muistaako/tietääkö kukaan, läpäiseekö Wiberg pakkoruotsitolkkutestiä?

    On hyvä muistaa, että Wiberging opiskelijaryhmä tutki taannoin hallinnon avoimmuutta ja tulokset olivat pääosin surkeita.

    Miettikää toisaalta kuinka paljon Juhana Vartiainen on saanut keskustelua aikaan ihan vaan rupeamalla tekemään sitä mitä VAT:n johtajan pitäisikin tehdä? Kuka muistaa edellisen johtajan?

     

  • Iippo A Piippo
    13:19
    vesipisara

    Suomen nykyinen hallitus vaikuttaa amatöörimäiseltä monessa suhteessa, mutta vakavinta taitaa olla se, että sen visiot rakentuvat faktojen/analyyttisyyden sijaan unelmahötölle. näytä lisää

     

    Vai olisi ansainnut parempaa? Kyllä me saimme juuri sellaisen hallituksen kuin olimme äänestäneet. Ottakaamme opiksi ensi kerralla.

     

  • Median seuraaja
    13:26
    Jorma Kassinen

    Maataloustuet tulevat pääsääntöisesti EU:n budjetista.Se yhtälö on paljon monimutkaisempi kuin äkkiseltään kuvittelee. näytä lisää

     

    Jorma, rakas ystävä, kyynisen kirjoittelun alla piilee ajatteleva analyytikko. Virkistävää lukea välillä jotain muuta kuin jalankulkijan ja ennustajan ”maalaiseliitti vetää veronmaksajien taskusta miljarditukia, vaikka vain pankolla makaavat, tapa talonpoika päivässä, kepu pettää aina suhmuroidessaan maalaisaatelille tukimiljardeja”.

    Hyvää Joulua.

     

  • Iippo A Piippo
    13:34
    jokuvaan_Myöskään virallisen kaksikielisyyden hintaa ei haluta laskea.

    Näin on. Sitä paitsi eikö kirjanpidosta selviä joka momentti minne rahaa on laitettu?
    Luulisi, että tilikartta olisi yhtenäinen koko maassa?
    Ennen kuin aletaan huuhailla km vero IT-järjestelmästä, tulisi hankkia yhteinen IT järjestelmä joka osaisi ynnätä kaikki kulumme yhteen yhdellä yhteisellä ajolla. Sitten ei voisi sanoa, että emme voi sanoa mitä mikäkin on kustantanut. Nythän ei voida edes sanoa, tai haluta sanoa yksittäisiä menoeriäkään. mm vanhusten huolto ja maahanmuutto.
    Kirjanpitokin on vain matematiikkaa.

     

  • jmartika
    13:40
    alkuperäinen TALLAAJA

    Luvut vedetään hatusta eikä uskalleta sanoa äänestäjille mitä säästötavoitteet toteutuessaan merkitsevät. näytä lisää

     

    Hallinnossa on tieto nykykustannuksista tarkasti mutta muutosten ennustaminen on toki hankalaa kun muuttujia on paljon. Joka tapauksessa se on tiedossa että valtio ottaa velkaa joka vuosi valtavia määriä eikä suunnassa ole vielä näkynyt muutosta. Vanhusmäärän kasvaessa on pakko löytää keinoja tuottaa palvelut tehokkaasti.

    Suomi on suuri ja harvaanasuttu maa mikä hankaloittaa palvelujen järjestämistä. On ihan selvää että parin koululaisen takia ei voi ylläpitää koulua syrjäseuduilla vaan pitää olla joku minimimäärä niin että toiminta on kannattavaa vaikka koulumatkoja joutuisi sitten taksilla kulkemaan.

    Laitospaikkojen vähentäminen johtaa kustannussäästöihin kun palvelutalossa kustannukset joutuu suuremmalti osin maksamaan palvelujen käyttäjä mutta toki on tärkeä ikäihminen saa riittävästi apua pärjätäkseen. Suuri osa eläkeläisistä on hyvässä kunnossa joten on hyvä jos saadaan heitä mukaan auttamaan huonompikuntoisia vaikka seuranpidon merkeissä.

    Elämme yli varojemme joten on mietittävä keinoja tuottaa palvelut tehokkaammin. Lähes kaikilla aloilla yksikön koon suurentaminen on helpoin tapa edetä mutta lisäksi on mietittävä toimintatapoja niin että ei tehdä turhaa työtä.

    Näinä muutoksen vuosina sitä välillä miettii onko meillä varaa pitää koko maata asuttuna. Olisiko vuosikymmeniä jatkuneesta aluepolitiikasta pitänyt luopua kauan sitten jolloin elinkelpoiset alueet olisivat nyt vahvempia ja maaseudun elinkelvottomat alueet olisi muutettu luonnonpuistoiksi.

     

  • Pejk
    13:59

    Faktoja on hankala hankkia ja se maksaakin virkamiesten palkan verran.

    Ideologiaa sen sijaan saa ilmaseksi ja vaivaa näkemättä. Pitää vain päättää valitseeko Karl Marxin vai Ayn Randin gurukseen. Viimemainittu on näköjään voitolla tässä ajassa.

     

  • Hiilinielu
    14:07

    Ilmastonsuojelun nimissä tuulivoimalle masinoitu kallis syöttötariffi ja sille varattu n.2 miljardia ovat hyvä esimerkki tuosta ”hatusta vedettyihin” perusteluihin. EU pakottaa jne. ei sekään pitänyt paikkaansa. Ainoa mikä piti paikkaansa on se hyvä valtion takuu rahantulolle joka tuulivoimalle sijoitetaan ja sen esim. Pekkarisen perhe nyt tyytyväisenä vastaanottaa. S -ryhmää ei enää näytä myöskään mikään estävän terrori toimista yhteiskuntaa vastaan täll

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>