Toimeentulotukipommi

IL-reportaasi: Kuukausi toimeentulotuella – 13,70 euroa päivässä!

Iltalehden toimittaja Sami Koski elää kuukauden pelkällä toimeentulotuella. Päiväkirjaa voi seurata viikoittain Iltalehden verkkosivuilta.

Iltalehden toimittaja Sami Koski elää kuukauden pelkällä toimeentulotuella.

Iltalehden toimittaja Sami Koski elää kuukauden pelkällä toimeentulotuella.

TÄSTÄ ON KYSE

Iltalehden toimittaja kokeilee, miltä tuntuu elää kuukausi toimeentulotuella. Rahaa on käytössä 410 euroa ja 34 senttiä. Kuukausi alkoi 29. heinäkuuta. Toimittaja kirjoittaa nettisivuille kokemuksiaan viikon varrelta. Kuukauden kokeilun tulokset ilmestyvät Iltalehdessä syyskuussa.

KESKUSTELE

Pitäisikö toimeentulotukea korottaa?

Jos yhteisöpalvelu Facebookissa voisi tehdä kansalaisaloitteita, eduskunta saisi syksyllä käsiteltäväkseen lakialoitteen, jossa suomalaiset vaativat ministereitä elämään kuukauden toimeentulotuella. 51 977 henkilöä nimittäin tykkää yhteisöstä, jossa vaaditaan hallitusta ja presidenttiSauli Niinistöä elämään kuukausi 477,26 eurolla.

Ainakaan toimeentulotuesta päättävä peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) ei ajatuksesta innostunut.

– Voin sanoa suoraan, että tuskinpa tulisin toimeen, Huovinen sanoi Iltalehdessä heinäkuun lopussa.

Minä tulisin, ajattelin.

Kun keskustelu toimeentulotuesta räjähti Facebook-ryhmän ja Huovisen kommentin jälkeen, päätin ottaa haasteen vastaan.

Pelin säännöt

Aloitin kuukauden mittaisen haasteen maanantaina 29. heinäkuuta.

Elän kuukauden toimeentulotuella, todellisuudessa, jossa 372 000 toimeentulotukea saavaa elää vuoden jokaisena päivänä.

Säännöt ovat seuraavat: kysyn Helsingin sosiaalivirastosta, miten paljon saisin toimeentulotukea.

Asun avovaimoni kanssa vuokrakaksiossa, jonka vuokrapuolikas on 518 euroa.

Ylimääräistä rahaa en muualta saa. Tarkoitus on simuloida tilannetta, jossa minulla ei olisi muuta rahaa kuin toimeentulotuki.

Jo projektin alkumetreillä selviää, että toinen puoli läheisistäni ajattelee, että toimeentulotuella pystyy elämään luksuselämää ja toinen puoli, etten selviäisi edes kahta viikkoa rahojeni kanssa.

Minulle suurin ongelma koitunee siitä, että 23-vuotiaana sitä haluaa tehdä muutakin kuin syödä näkkileipää ja kaivaa nenää yksin kotona.

Siksi suurin ongelma tulee baari-illoista, illanvietoista tai hetkistä, jolloin joku houkuttelee ravintolaan.

Tilini saldo.

Tilini saldo.
Tyhjennän rahapussista kolikot.

Tyhjennän rahapussista kolikot.

Jos päiväbudjetti on 13,70, siitä voi laskea, että taskumatista tulee baarireissuilla todellinen ystävä kuukauden ajaksi.

Puurolinjalle en aio kuukauden aikana kuitenkaan lähteä. Tarkoitus on syödä edelleen ruokaa, jonka väri on muutakin kuin harmaa.

Eihän toimeentulotuella eläväkään voi elää puurodieetillä koko elämäänsä. Kyse on heidän arjestaan, ei kuukauden kokeilusta.

1. viikko: 410,34 euroa

Toimeentulotuen todellisuudesta antaa esimakua Helsingin sosiaalivirasto. Viraston sähköposti kolahtaa postiluukkuun 25. heinäkuuta eli muutamaa päivää ennen h-hetkeä.

Virasto antaa toimeentulotukiarvioksi 928,34 euroa. Kun siitä vähennetään 518 euroa kaksion vuokrapuolikkaasta, taskurahaa jää 410,34 euroa.

Siitä maksetaan ruoat, bussiliput, vaatteet ja kaikki muu: myös ne seitsemän euron tuopit.

Päivää ennen h-hetkeä muovikassi täyttyy äärimmilleen partakoneenteristä ja muista tavaroista, joita kuukauteen näkee vain haavekuvissa. Vaikka opiskelijabudjetilla eläminen on tuttua, kesällä muukin kuin makaroni maistuisi.

Hiukan harmillisesti punakeltaisesta 24 h -marketissa hyllyt ovat tyhjänä sunnuntain kunniaksi.

Rietas, ruoan täytteinen ilta jää haaveeksi.

Margariinikin luksusta

Seuraavana aamuna kello soi viideltä, kun aamuvuoro koittaa kello seitsemältä. Ensitöiksi kukkarosta katoavat ylimääräiset 6,10 euroa pois. Samalla tili näyttää oikeaa summaa, 410,34 euroa.

Kuukauden kärsimysnäytelmä on alkanut 29. heinäkuuta.

Töihin päästessä työkaveri kysyy, milloin mennään syömään.

– En voi tulla syömään, koska toimeentulotuella elävällä ei ole työpaikkaruokalaa, kuulen äänen suustani sanovan.

Se on totta. Koska toimeentulotuella elävällä ei ole tuloja, ei hänellä ole myöskään työpaikkaa.

Ensimmäisellä kauppareissulla pelin henki selviää – elokuu ei ole kulutustuotteiden kuukausi.

Kun opintolainan vähennykseen katoaa 50 euroa ja kahteen junalippuun 120 euroa, tarkoittaa se kahdeksan euron päiväbudjettia.

Kunnon kivenheiton päässä sijaitsevan lähikaupan margariini ja rypsiöljy tuntuvat kuin suurilta aarteilta.

Rahaton syntymäpäivä

Tiistaina 30. heinäkuuta herään syntymäpäivääni. Avopuolisoni antaa lahjaksi pastakoneen, sellaisen, jota ei haukkuisi edes Hans Välimäki.

Jotenkin ironista, ajattelen ja kaappaan eilen tehdyn jauhelihakastikkeen mukaani.

Työpaikkaruokala vaihtui eväisiin.

Työpaikkaruokala vaihtui eväisiin.

Töissä maanantain rakentava keskustelu kokeilusta jatkuu jälleen.

– Jatkatko sä tuota pelleilyä vielä tänäänkin vai tuutko sä ruokalaan?

– Ei, mulla on jauhelikastiketta mukana. Sekin on ihan hyvää.

Kukaan ei usko sitä, enkä ole itsekään poikkeus.

Ruokala kouraisee kukkaroa

Keskiviikkona, kaksi päivää projektin alkamisen jälkeen sorrun työpaikkaruokalaan: 9,50 euroa ilman työpaikka-alennusta.

Jos Visa Electronini olisi ihminen, nyt hän päästäisi itkuisen parahduksen suustaan.

– Mutta eihän kenelläkään työttömällä olisi oikeasti varaa maksaa ruoasta kymmentä euroa, sanoo naispuolinen työkaveri.

Totta.

Buffet on täynnä ruokaa, josta tämän kuun vain haaveilen. On salaattia, lisää salaattia, jälkiruokaa, kasvisruokaa, liharuokaa ja leipää. Vihreää, värikästä ja terveellistä ja sellaista, jolla jaksaa.

Jos takavuosina lihavuus kertoi varakkuudesta, nyt se kertoo köyhyydestä. Valmisruoilla ja makaronilla ei varsinaisesti kiinnosta lähteä lenkille. Energia kuluu joko nälkään tai puhistavaan oloon.

Suuria takaiskuja

Torstaina ja perjantaina projekti kokee vielä työpaikkaruokailuakin suurempia kolhuja. Ensin muistan keskiviikkoiltana, että seuraavana yönä pankki nappaa tililtä 50 euroa opintolainan vuoksi.

Ruoanhakureissu marketista puolestaan paisuu jättimäiseksi operaatioksi, kun kyläilemään tulevat vanhemmat pitää vakuuttaa siitä, että toimeentulokokeilu ei muuta tuloja huonompaan suuntaan.

Hyvä jää hyllylle

Viikonlopuksi jääkaappi on lastattu täyteen ruokaa. Se on hyvä, koska jo muutamassa päivässä olen oppinut, että kaikkein pahinta on marssia kauppaan rahapulassa.

Ei se yllätys ole, että jäätelöt ja limsat jäävät hyllylle, mutta nopeasti oppii sen, että leivän päälläkin näkyy vain sitä halvinta makkaraa – jos sitäkään.

Opiskelijalle se ei ole yllätys, mutta opiskelijoista poiketen nyt opintolainaan tai vanhemmilta saatavaan rahoituksen ei voi turvautua.

Kun käytössä on oikeasti, ilman mitään lisätuloja, 410 euroa, ylimääräiset mielihalut katoavat.

Sunnuntai on viikonlopun ja koko viikon murheellisin päivä kukkarolleni. Ensin vapaapäivä vie minut pikaruokalaan, jossa päivän tarjoussämpylään saa lastata 6 eurolla mieleisensä täytteet.

Ilta päättyy The Smashing Pumpkinsin keikkaan, jossa kaksi tuoppia maksaa yhteensä 13 euroa.

Annan toisen niistä avovaimolleni. Tuntuu kuin olisin tarjonnut hänelle ravintolaillallisen. Päiväbudjetti itkee verta.

Viikon päätteeksi nettipankista paljastuu yllätys: 275 euroa. Suusta kuuluu pelokas, ohhoh.

Selitän tilanteen itselleni niin, ettei se ole paha juttu, koska 50 euroa 135,34 eurosta on hävinnyt opintolainan vuoksi.

Jos pankkitilille saisi kerrottua saman selityksen, myös ne kaikki muutkin viikon turhat kulut voisi laittaa saman selityksen piiriin.

Samalla logiikalla kuukauden tulevatkin rahahuolet on periaatteessa jo ratkaistu.

SAMI KOSKI – ILTALEHTI

**

Toimeentulotuki (Wikipedia)

Toimeentulotuki on sosiaalietuuksiin lukeutuva yhteiskunnan viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata yksinasuvien ja avo- tai avioparien sekä edellä mainittujen kanssa samassa taloudessa mahdollisesti asuvien lasten ja vanhempien vähimmäistoimeentulo.

 

Toimeentulotuki Suomessa

Noin 7 prosenttia Suomen väestöstä sai toimeentulotukea vuonna 2005.[1] Toimeentulotuen saajien määrä moninkertaistui 1990-luvun laman aikana ja pitkään toimeentulotuen varassa elävien määrä on ollut vuodesta 1994 lähtien yli kolminkertainen 1980-lukuun verrattuna[2]. Toimeentulotuesta on käytännössä muodostunut monen pitkäaikaistyöttömän perusturva, sillä työmarkkinatuenja asumistuen yhteenlaskettu määrä jää usein niin pieneksi, ettei se kata elämisen kuluja.

Toimeentulotukeen ovat Suomessa oikeutettuja sellaiset henkilöt, jotka eivät saa riittävää toimeentuloa omista tai asuinkumppaniensa tuloista taikka realisoimalla omia tai asuinkumppaniensa pankkitalletuksia tai muuta omaisuutta[3]. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva omaisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen esimerkiksi siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi[4]. Käytännössä kuntien sosiaalitoimen linja on ollut kuitenkin sellainen, että kaikki pankkitalletukset vähennetään täysimääräisesti toimeentulotuesta. Vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, ammatinharjoittamiseen kuuluvia työvälineitä sekä sellaisia varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi ei saa kuitenkaan huomioida realisoitavana omaisuutena[3]. Alle 18-vuotiaan lapsen varoja ei myöskään saa ottaa huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotuessa huomioon otettavat menot.

Etävanhemman tulot eivät nosta toimeentulotuen varassa elävien lasten elintasoa, koska saadut elatusmaksut vähennetään toimeentulotuesta. Jos taas etävanhempi tippuu toimeentulotuelle, hänen lastensa elintaso laskee, koska toimeentulotukea ei myönnetä elatusmaksujen maksuun[5].

Veronpalautukset vähentävät toimeentulotuen määrää, koska ne lasketaan tuloiksi. Jälkiveroja sen sijaan ei lueta toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi, koska ne tulkitaan velkojen maksuksi eikä toimeentulotukea myönnetä pääsääntöisesti velkojen maksuun[6]. Myös vanhempien tai isovanhempien antamat rahalliset avustukset voidaan vähentää kokonaisuudessaan toimeentulotuesta.

Toimeentulotuen perusosa on sidottu kuluttajahintaindeksiin eli sitä korotetaan vuosittaisen inflaation mukaan. Toimeentulotuki ei kuitenkaan seuraa yleistä tulotason nousua, minkä vuoksi toimeentulotuen saajat ovat köyhtyneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana 40 prosenttia suhteessa muuhun väestöön[7].

Avo- tai avioliitossa elävälle lapsettomalle henkilölle maksetaan vuonna 2012 toimeentulotukea pääsääntöisesti vain siinä tapauksessa, että hänellä tai hänen puolisollaan ei ole säästöjä tai arvopapereita ja hänen sekä hänen puolisonsa yhteenlasketuista tuloista jää vuokran tai yhtiövastikkeen, sähkölaskun, kotivakuutuksen, hyväksyttyjen terveydenhoitokulujen sekä työ- tai opiskelumatkakulujen jälkeen käteen henkeä kohden alle 391 euroa kuussa[1].

Jos taloudessa on yksi tai useampi työssäkäyviä tai omaishoitajina toimivia henkilöitä, toimeentulotuki on mitoitettava siten, että talouden yhteenlaskettuihin kokonaisnettotuloihin jää toimeentulonormin ylittävä ylimääräinen rahasumma, niin kutsuttu kannustusraha, jonka suuruus on vähintään 10 tai 20 senttiä jokaista ansaittua euroa kohden, kuitenkin enintään 150 euroa taloutta kohti[8][9]. Tämä ei kuitenkaan koske työvoimahallinnon osoittamaa palkatonta pakkotyötä tekeviä henkilöitä, vaan heidän kannustuslisänsä ulosmitataan täysimääräisenä toimeentulotuesta[10].

Toimeentulotukea voidaan myöntää myös harkinnanvaraisena esimerkiksi silloin, kun sen voidaan katsoa edistävän henkilön itsenäistä selviytymistä. Esimerkiksi toimeentulotuen pitkäaikaiselle asiakkaalle saatetaan maksaa toimeentulotuen lisäksi sosiaalityöntekijöiden välttämättömäksi katsomia hankintoja, jotka liittyvät asunnon kalustamiseen tai välttämättömiksi katsottujen kodinkoneiden hankintaan. Television, tietokoneen tai matkapuhelimen hankintaan ei harkinnanvaraista toimeentulotukea kuitenkaan myönnetä.

Toimeentulotuen rahoituksesta puolet tulee kunnalta ja puolet valtiolta.

Toimeentulotuen määrä Suomessa

Perusosa

Perusosan euromäärät kuukaudessa eri väestöryhmille vuonna 2013 on lueteltu alla:

  • Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 348,40 €
  • Avio- ja avopuolisot, kumpikin 405,67 €
  • Yksin asuva lapseton 477,26 €
  • Yksinhuoltaja 524,99 €
  • 10–17-vuotias lapsi:
    • jos kyseessä on sisarussarjan 1. lapsi: 334,08 €
    • sisarussarjan 2. lapsi: 310,22 €
    • sisarussarjan 3. ja sitä seuraavat lapset kukin 286,36 €
  • Alle 10-vuotias lapsi:
    • sisarussarjan 1. lapsi 300,67 €
    • sisarussarjan 2. lapsi 276,81 €
    • sisarussarjan 3. ja sitä seuraavat lapset kukin 252,95 €

Lisäosa

Perusosan lisäksi toimeentulotukea myönnetään seuraaviin kuluihin paikallisten ohjeiden mukaan:

  • asunnon vuokra tai vastike sekä kohtuullisiksi katsotut asuntolainan korkokulut, kohtuulliset kulut sähköstä, vesimaksusta, kaasusta, kotivakuutuksesta, tontin vuokrasta ja kiinteistöverosta
  • hyväksytyt kulut julkisessa terveydenhuollossa sekä julkisessa terveydenhoidossa määrätyt reseptilääkkeet
  • kiireellinen hammashoito
  • lasten päivähoitokulut kuitteja vastaan
  • silmälasit
  • hautauskulut sosiaalitoimiston päätöksellä
  • tarvittavat kustannukset työ- tai opiskelumatkoja varten ja muut työpaikasta aiheutuvat kulut

Alennettu toimeentulotuki

Jos toimeentulotuen saaja on kieltäytynyt hänelle tarjotusta työstä tai muusta työllistämistoimenpiteestä ilman hyväksyttävää syytä, tai on esimerkiksi unohtanut saapua paikalle, perusosaa voidaan alentaa 20 prosenttia enintään kahden kuukauden ajaksi. Toimeentulotukea alennetaan myös, jos todetaan työnhaku jätetyksi uusimatta työvoimatoimistossa tai jos työnhaun ei katsota olevan aktiivista. Jos hakija toistuvasti kieltäytyy töistä ja työllistämistoimenpiteistä, perusosaa voidaan leikata yhteensä 40 prosenttia.

Alle 25-vuotiaan ammattikouluttamattoman nuoren toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20 prosenttia, jos hän on keskeyttänyt koulutuksen tai jos hän ”kieltäytyy koulutuksesta”[11].

Jos perusosaa leikataan, kunnan sosiaalityöntekijän tulee yhdessä asiakkaan kanssa tehdä suunnitelma, jossa ilmenee kuinka asiakas voi parantaa toimeentulomahdollisuuksiaan. Sosiaalityöntekijöiden kanssa tehtyjen suunnitelmien laiminlyönti voi johtaa vähennyksiin.

Laskennalliset tulot

Tuloina otetaan tietyin poikkeuksin huomioon kaikki henkilön tai perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja tuet. Vähäisimmätkin avustukset kuten armeijan päivärahat saatetaan ottaa kokonaisuudessaan huomioon. Myös nostetut lainat ja vanhempien, sukulaisten tai ystävien suorittamissa tilillepanoissa näkyvät lainat tai myydyistä tavaroista saadut tilillepanot vähentävät toimeentulotuen määrää, koska ne katsotaan tuloiksi. Takaisin maksettuja rahoja ei kuitenkaan lasketa menoiksi, ellei kyseisestä lainasta ole tehty virallista velkakirjaa. Ulosmitattua palkanosaa ei kuitenkaan lasketa tuloksi. Perheiltä tuloina vähennetään lapsilisät ja elatustuki.

Ennen toimeentulotuen myöntämistä hakijaa ohjataan hakemaan kaikki muut mahdolliset lakisääteiset etuudet. Tällaisia ovat muun muassa työttömyysturva, eläke- ja sairausturva, asumistuki sekä opintoraha, -laina ja opiskelijan asumislisä. Säästöt ja helposti rahaksi muutettava omaisuus kuten kesämökki tulee käyttää ennen toimeentulotuen hakemista. Mahdollinen omistusasunto, asunnon irtaimisto tai työvälineet eivät kuitenkaan vaikuta tuen saantiin. Asuntovelan lyhennyksiä ei kuitenkaan huomioida laskettaessa tulojen riittämistä elämiseen. Tämä pätee myös muiden velkojen lyhennyksiin ja korkoihin.

Tuen hakeminen Suomessa

Toimeentulotukea haetaan asuinkunnan tai sen kunnan sosiaalivirastolta, jossa tarve oleskelun aikana on syntynyt. Ensimmäisillä hakukerroilla on tyypillisesti käytävä henkilökohtaisesti selvittämässä tarve hakemukselle. Samalla käynnillä on myös todistettava henkilöllisyys, esitettävä viimeisin verotodistus, talonkirjaote ja mahdollinen vuokrasopimus sekä esitettävä hakijan taloudessa asuvien henkilöiden tiliotteet ja mahdolliset palkkalaskelmat viimeisen kahden kuukauden ajalta. Lisäksi on annettava selvitykset kaikista muista tuloista. Opiskelijoiden on esitettävä myös opintolainaselvitys. Yksityisyrittäjien on esitettävä yrityksen tase- ja tuloslaskelma sekä kirjanpitäjän todistus tuloista ja nostetusta palkasta.

Lisäksi on oltava mukana kuitit kuukauden vuokranmaksusta, sähkölaskusta ja mahdollisista muista erikseen korvattavista asumiskustannuksista, kuitit viimeisen kuukauden sairauskuluista, päivähoitomaksuista, elatusmaksuista ja opintolainojen koroista sekä selvitys asuntolainoista. Jatkossa on täytettävä kuukausittain kolmisivuinen hakemus samoine tietoineen ja toimitettava esim. tiliotteet ja työvoimatoimiston hakijakortti.

Tukipäätös tehdään yleensä kalenterikuukaudeksi kerrallaan. Kunnan on tehtävä toimeentulotukipäätös seitsemässä arkipäivässä. Kiireellisissä tapauksissa kunnan pitää voida antaa päätös jo samana päivänä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä.[12] Toimeentulotuki on maksussa edeltävän kuukauden viimeisenä arkipäivänä.

Tuen hakeminen internetissä

Suomen oikeusjärjestelmä on katsonut, että toimeentulotukea voi hakea myös sähköpostitse. Asiaa on puitu Turun hallinto-oikeudessa 2010 [13].

Myös apulaisoikeuskansleri on vuonna 2012 saattanut yleiseen tietoon näkemyksensä, jonka mukaan toimeentulotukea on voitava hakea myös sähköisesti. Perusteluna on mainittu muun muassa, että sähköisen asioinnin mahdollistaminen toimeentulotukiasioissa olisi myös perusoikeuksien toteutumisen kannalta perusteltua. Apulaisoikeuskansleri totesi, että lainsäädännössä ei ole asetettu ehdotonta velvollisuutta järjestää mahdollisuus sähköiseen asiointiin. Hän saattoi kuitenkin kaupungin tietoon näkemyksensä siitä, että tarjotessaan mahdollisuuden sähköiseen asiointiin viranomaisen tulee sallia sähköinen asiointi myös toimeentulotukiasioissa siitä huolimatta, ettei sähköpostitse lähetetyn viestin tietoturvaa pystytä varmistamaan. Tällöin viranomaisen on selkeästi tuotava esiin asiaan liittyvä tietoturvaongelma.[14]

Esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä (aiemmin Kainuun maakunta -kuntayhtymä) on ollut mahdollista tehdä sähköinen toimeentulotukihakemus 1.5.2009 lähtien.[15]. Helsingissä ollaan kesällä 2013 aloittamassa sähköisen hakemisen järjestelmän koekäyttö.

Kunnan tiedotusvelvollisuus Suomessa

Kunnan on lain mukaan huolehdittava sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan järjestämisestä. Toimeentulotuen saamisen edellytyksistä ja tuen sisällöstä tulee tiedottaa siten, että tuen tarpeessa olevat osaavat käyttää oikeuttaan tuen saamiseen.[16][9]

Toimeentulotukijärjestelmän kritiikkiä

Oikeus toimeentulotukeen ei perustu yksilön omien tulojen pienuuteen tai yksilön pakollisiksi tai kohtuullisiksi katsottujen menojen suuruuteen, vaan kotitalouden kaikkien jäsenten yhteenlaskettujen tulojen ja menojen tarkasteluun. Tämän käytännön taustalla vallitsee olettamus siitä, että kotitalouden jäsenillä olisi kaikilla samat oikeudet käyttää kotitalouden jäsenten tulojen ja varallisuuden summaa. Todellisuudessa näin ei ole, vaan saman kotitalouden jäsenten välillä saattaa vallita suuria tulo- ja hyvinvointieroja.[17] Vain puolet suomalaisista pariskunnista ilmoittaa elävänsä sellaisessa yhteistaloudessa, joka kattaa myös henkilökohtaiset menot. Kuitenkin vain reilulla neljänneksellä tällaisista pariskunnista on yhteinen palkkatili.[18]

Toimeentulotukea on kritisoitu myös siitä, että edes perintö ei nosta toimeentulotuen varassa elävän pitkäaikaistyöttömän tai työkyvyttömän henkilön elintasoa toimeentulonormin yli: sosiaalitoimi jakaa perintösumman tyypillisesti toimeentulotuen kokoisiin laskennallisiin kuukausiosiin, ja perinnön saajalle myönnetään toimeentulotukea vasta, kun nämä laskennalliset kuukaudet ovat kuluneet umpeen.

Toimeentulotuki ei täytäkenen mukaan? YK:n ihmisoikeuksien julistuksen useita artikloita, mm. 23. 22. ja 12. artiklat. Niissä turvataan mm. oikeus yksityisyyteen ja perusoikeus sosiaaliturvaan, joka ei nykyisten pakottavien ehtojen vallitessa täyty. Myöskään vapautta työpaikan vapaaseen valintaan ei anneta.[19]

Euroopan unionissa toimeentulotukijärjestelmiä on käytössä Suomen ohella esimerkiksi RuotsissaTanskassaSaksassaAlankomaissaYhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa.Itävallassa tuki on vahvasti harkinnanvarainen ja on sidoksissa paikallisviranomaisten tarveharkintaan.lähde? Eteläisessä Euroopassa järjestelmä on käytössä vähäisemmässä määrin, on vielä kehittymisasteella ja voi riippua kulloinkin käytössä olevista budjettivaroista. Yhä useammassa maassa tuen saannin vaatimuksiin liitetään aktivointivelvollisuus. Toisaalta usein annetaan mahdollisuus tehdä pienituloista työtä ilman pelkoa seuraamuksista kuten palkan vähentämisestä myönnetystä tuestalähde?.

Tanska

Tanskassa sosiaaliavustusta (Social bistand) myöntää kunnat ja valtio-osuus tuista on 50 prosenttia. Sosiaaliavustuksen määrä 25 vuotta täyttäneelle henkilölle on 1 120 euroa kuukaudessa, huoltovelvolliselle 1 490 euroa kuukaudessamilloin?. Sosiaaliavustuksen määrä on sama riippumatta siitä, osallistuuko sen saaja aktivointitoimenpiteisiin vai onko hän työtön.

Ruotsi

Ruotsissa taloudellista tukea nimitetään nykyään myös toimeentulotueksi (Försörjningsstöd) ja sitä myöntää sosiaalitoimisto (Socialtjänsten). Se perustuu maan hallituksen vuosittain määrittelemään kulutusnormiin, riksnormen, joka on aina keskitasoa. Summa on jaettu erilaisiin talouksiin ja ikäryhmiin. Kulutusnormin lisäksi myönnetään tukea muihin tarpeellisiin kustannuksiin, kuten asumiseen ja taloussähköön. Tuen tarve muun muassa vuokran kohtuullisuudessa määritellään siten, minkä matalapalkkainen työntekijä kykenee maksamaan. Esimerkiksi yhden henkilön taloudessa tuki muodostuu henkilökohtaisista kustannuksista (2600 kr) ja talouden yhteisistä kustannuksista (820 kr). Yhteensä summaksi tulee 3420 kr eli noin 367 euroa.milloin?

Eläkeläisillä on oikeus Suomen Kelaa vastaavan Vakuutuskassan (Försäkringskassan) maksamaan vanhusten toimeentulotukeen (Äldreförsörjningsstöd).

Belgia

Belgiassa viimesijaista tukea myönnetään Belgiassa asuville, kodittomille ja hyväksytyille poliittisille pakolaisille, jotka ovat muukalaisrekisterissä. Minimi-ikä on 18 vuotta. 18–25-vuotiaille on pakollista osallistua aktivointiohjelmaan, elleivät terveydelliset syyt ole esteenä. Jos asiakas ei suostu aktivointiin, tuki voidaan keskeyttää enintään kolmeksi kuukaudeksi. Yli 25-vuotiaille aktivointi on vapaaehtoista. Tuen määrä on yhdessä asuville 429,66 €, yksin asuvalle 644,44 € ja lapsiperheiden vanhemmille 859,31 €.milloin?

Ranska

Ranskassa tuen nimi on RMI eli Revenu minimum d’insertion. Tukea saadakseen täytyy olla vähintään 25-vuotias tai olla lapsia huollettavana, vanhempien elatusvelvollisuus päättyy Ranskassa vasta 25-vuotiaana. Ulkomaalaisella täytyy olla oleskelulupa ja hänen täytyy olla asunut maassa ainakin viisi vuotta. Tulojen määrä ei saa ylittää RMI:n määrää. Tukea hakeva ei saa olla opiskelija. Töissä ei voi käydä, koska tukea ei tällöin myönnettäisi, vaikka tulot olisivat erittäin pienet. Määrä on yksin asuvalla 444,86 €. Joulukuussa myönnetään ”joulubonus”, joka on hieman yli 150 €.milloin?

Muut maat

Britanniassa minimituesta käytetään nimeä Income Support, Saksassa Sozialgeld, Itävallassa ja Liechtensteinissa puolestaan Sozialhilfe, Norjassa Stønad til livsopphold, PortugalissaRendimento mínimo garantido, Islannissa Félagsleg aðstoð, Irlannissa Supplementary Welfare Allowance, Italiassa Minimo vitale (tai reddito minimo), Alankomaissa l’Algemene bijstand ja Sveitsissä RMR eli Revenu minimal de réinsertion.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Toimeentulotuki

**

Toimeentulotuki

**

https://www.facebook.com/haastammehallituksen

https://www.google.com/webhp?hl=fi&tab=mw#hl=fi&gs_rn=20&gs_ri=psy-ab&tok=q_yD7GA0iECzBHCPvanoIA&cp=16&gs_id=4&xhr=t&q=toimeentulotuki&es_nrs=true&pf=p&output=search&sclient=psy-ab&oq=TOIMEENTULO+TUKI&gs_l=&pbx=1&bav=on.2,or.r_cp.r_qf.&bvm=bv.49478099,d.bGE&fp=ace62a6ff959ab0a&biw=1440&bih=766

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>