Työttömyyspommi

Työttömyys on noussut ennätyslukemiin Ranskassa, kertoo BBC. – Talouselämä

Ranskan työministeriön mukaan työttömien kokonaismäärä kasvoi marraskuussa 27 400 ihmisellä. Nyt työttömiä on yhteensä ennätykselliset 3 488 300.

Luku on korkeampi kuin kertaakaan aikaisemmin Ranskan tilastohistorian aikana.

Työttömien määrä on noussut 5,8 prosenttia kuluvana vuonna. Marraskuussa työttömien määrä nousi 0,8 prosenttia lokakuusta.

Virallisiin työttömyyslukuihin on laskettu mukaan sekä etuuksia hakevat että kansalliseen työttömyysvirastoon työnhakijoiksi ilmoittautuneet ranskalaiset.

Vuoden kolmannella neljänneksellä työttömyysaste oli kansallisen tilastoviranomaisen mukaan 10,4 prosenttia.

 http://www.talouselama.fi/uutiset/tyottomyys+nousi+ennatyslukemiin+ranskassa/a2284857

***

Työpaikkailmoittelun määrä putosi rajusti
Tiistai 20.11.2012

Työpaikkailmoittelun määrä on laskenut rajusti vuoden takaisesta, kertoo TNS Gallupin mediaseuranta.

Sen mukaan ilmoituksia avoimista työpaikoista oli eri medioissa viime kuussa reilun kolmanneksen vähemmän kuin vuosi sitten.

Kaikkiaan mainonta tippui lokakuussa TNS:n seurannassa olevissa medioissa runsaat kolme prosenttia vuoden takaisesta. Ilman kunnallisvaaleihin liittyvää vaalimainontaa ilmoittelu väheni kuitenkin yli kahdeksan prosenttia.

STT

***

“Työttömyys tarkoittaa palkkatyön puutetta tai vapautta palkkatyöstä. Palkkatyö erotettava käsitteestä työ. Työttömyyden keskeisin haitta on sen monessa tapauksessa aiheuttama tulojen menetys. Toisaalta vapaa-aika lisääntyy huomattavasti ja stressitaso monessa tapauksessa vähenee. Työttömyys voi aiheuttaa eri tavoin henkistä rasitusta.
Työttömyys on merkittävimpiä köyhyyden riskitekijöitä. Työttömyyskorvaus kattaa osan työttömyyden aiheuttamasta taloudellisesta taakasta. Kansantalouden kannalta työttömyyden yleistyminen aiheuttaa lisäksi tuotannon laskua ja sosiaaliturvamenojen kasvua.” – Wikipedia

***

Työttömyyteen on ensisijaisena syynä verotus, jolla tehdään yrittämisestä ja työnteosta vähemmän kannattavaa. Esim. jos yritys palkkaa työntekijän niin kustannukset eivät ole vain palkan verran vaan todelliset kustannukset ovat se kun laskee palkan kertoimella 1,8.
Työehtosopimusten yleissitovuus aiheuttaa työttömyyttä vähimmäispalkkavaatimuksineen. Ja työttömyysturva asumistukineen ym. tukineen tekee kannustinloukun joka näin ollen aiheuttaa/lisää työttömyyttä. Teollisuus pakenee maasta. Tehoton ja kalliiksi tuleva tempputyöllistäminen tekee ihmisistä tarpeettomia.

Työttömyysaste, kausitasoitettu, tammikuu 2012.png


kaavion lähde: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php?title=File:Unemployment_rates,_seasonally_adjusted,_January_2012.png&filetimestamp=20120301094643

TYÖTTÖMYYS HALLINNASSA POHJOISMAISESSA HYVINVOINTIVALTIOSSA?

Sanapari ”Työttömyys laskee” tuli varsin tutuksi noususuhdanteessa 2000-luvun alusta aina vuoteen 2008 asti. Vielä vuoden 2009 historiallisen synkän taantumavuoden aikana Aktia pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen toteaa; “Työllisyys on kehittynyt hämmentävän hyvin”. Vuonna 2010 palattiin jälleen ”Työttömyys laskee” perinteeseen. Mikäpä sen parempaa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa?

Työttömyysmenot vuosina 2000 ja 2012

Kun työttömyys laskee, on aivan oikein olettaa, että työttömyyteen liittyvät menot laskevat valtion budjetissa. Tätä kannattaakin tarkastella tarkemmin.

Lähtöoletuksena oletan, että vuonna 2000 työttömyyteen liittyvät menot ovat huomattavasti suuremmat sekä nimellisesti että reaalisesti tai vähintään reaalisesti. Tämä siksi, että hokemaa ”työttömyys laskee” on jankutettu lähes yhtäjaksoisesti tuon vuoden jälkeen jo toistakymmentä vuotta.

Työttömyyteen yhdistettäviä menoja valtionbudjetista valitsin koko työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan, johon kuuluu työvoimapolitiikka, rakennetuet ja muut sellaiset menot joiden avulla yritetään työpaikkoja luoda. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalasta otin muutaman kohdan. Tähän kuuluu varsinainen työttömyysturva, asumisen tukeminen ja valtion budjettiin kuuluvat eläkkeet (Työttömyyseläke, varhaiseläke on yksi lukuisista eri työttömyyden muodoista pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Pieni osa eläkkeistä kuuluu valtion budjettiin).

Tämä menovalikoima ei varmasti ole lähellekään täydellinen. Siihen kuuluu varmasti menoja, jotka eivät ole perusteltuja ja toisaalta siitä puuttuu varmasti menoja, jotka siihen pitäisi lisätä. Kuitenkin löydökseni antaa varmasti erittäin hyvän yleiskuvan tilanteesta.

Löysin seuraavat luvut:


Taulukko 1. Työttömyyden hoitoon liittyvät menot valtion budjetissa vuosina 2000 ja 2012.

Nimellisesti työttömyyden hoitomenot valtion budjetissa ovat kasvaneet 240 % aikavälillä 2000 ja 2012 . Pelkät työttömyysturvamenot ovat kasvaneet samana aikana 400 %. Kun vuosi-inflaatio on heilunut 2000-luvun ensivuosikymmenellä 2-3 % välillä, on myös reaaliset työttömyysmenot kasvaneet huimaa vauhtia. Työttömyydestä aiheutuvien menojen vuosikasvuksi saadaan keskimäärin 7,5 %. Pelkkien työttömyysturvamenojen vuosikasvuksi tulee hurjat 12,3 %.

 

Nimellisesti työttömyyden hoitomenot valtion budjetissa ovat kasvaneet 240 % aikavälillä 2000 ja 2012.

 

Työttömyyden alentaminen kasvattaa erittäin rajusti työttömyysmenoja

Jatkuva työttömyysasteen aktiivinen laskeminen on siis aiheuttanut vuosittaisen 7,5 % menojen kasvun. Tuo 7,5 % voi tuntua luvulta siinä missä mikä tahansa muukin luku. Fiksumpi huomaa kuitenkin tässä vaiheessa jo jutun juonen, absurdiuden ja mahdottomuuden.

 

Jatkuva työttömyysasteen aktiivinen laskeminen on siis aiheuttanut vuosittaisen 7,5 % menojen kasvun

.

Valtion kokonaismenoista työttömyysmenot olivat 15 % vuonna 2000. Nyt vuonna 2012 ne ovat 24 %. Jos valtionbudjetti kasvaa totuttua 2000-luvun noin 4 % vauhtia, kymmenen vuoden päästä pelkät työttömyydestä aiheutuvat menot vievät budjetista 34 %. Ja tämä on niitä pienimpiä edessä olevista ongelmista (mm. muut sosiaalimenot kasvavat vielä vauhdikkaammin samoin kuin tapahtuu eläkemenojen suhteen).

Jos valtionbudjetti kasvaa totuttua 2000-luvun noin 4 % vauhtia, kymmenen vuoden päästä pelkät työttömyydestä aiheutuvat menot vievät budjetista 34 %.

Jos Timo Tyrväinen olisi viitsinyt kerrankin vilkaista mol.fi:n tilastoja, hän olisi havainnut, että työttömyys ei suinkaan laske vaan tilaston eri lokeroihin piilotetut työttömät muodostavat noin puolen miljoonan henkilön massan vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Ja tässä on lueteltu pelkkä helposti kategorisoitava työttömyyden ydin.

Virallisella ILO:n standardeihin perustuvilla luvuilla ei ole mitään merkitystä. Ne eivät paljasta edes työttömyyden kehityssuuntaa. ILO:n standardi on luotu siten, että se mahdollistaa jokaisen valtion valita haluamansa työttömyysaste. Siksi Espanjan yli 20 % työttömyysaste tuskin merkitsee korkeampaa tosiasiallista työttömyyttä kuin pohjoismaisen hyvinvointivaltion työttömyysaste on. Muutama vuosi sitten Ruotsin LO (paikallinen SAK) arvioi Ruotsin tosiasiallisen työttömyysasteen pyörivän 20 – 25 % välillä. Virallinen työttömyysaste on siellä muutamassa prosenteissa.

 

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ei olisi ollut enää vuosiin varaa alentaa työttömyyttä.

 

Johtopäätelmä

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ei olisi ollut enää vuosiin varaa alentaa työttömyyttä teollisuuden ja tuottavan työn rakenteellisesti hävitessä täältä työttömyyden alentamisesta aiheutuvien erittäin nopean menojen kasvun vuoksi. Neuvostoliitto oli työläisen paratiisi – äärimmäisen väkivaltainen sellainen. Pohjoismainen sosiaalidemokratia on pienen ihmisen paratiisi – tosin ei aivan yhtä sadistinen kuin Neuvostoliitto. Kummatkin perustuvat taloudelliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen mahdottomuuteen.

lähde: tp://tarinoitataloudesta.blogspot.com/2012/02/tyottomyys-hallinnassa-pohjoismaisessa.html

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2011/06/29/krooninen-tyottomyys-pahenee-suomessa/20119133/12

http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/yli-50-vuotiaiden-tyottomyys-pahenee-1.1108738

http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22443-valtio-ja-tyottomyys

http://tarinoitataloudesta.blogspot.com/2012/02/tyottomyys-hallinnassa-pohjoismaisessa.html

NUORISOTYÖTTÖMYYSPOMMI

32 000 työvoiman ulkopuolista nuorta ei ole edes rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn teettämä analyysi kertoo karua kieltä Suomen nuorten pahoinvoinnista.

Raportin mukaan nuorten syrjäytymisen ongelma on todellinen ja vakava.

Vuonna 2010 syrjäytyneitä 15-29 -vuotiaita nuoria oli yhteensä 51 300. Määrä on noin viisi prosenttia kaikista nuorista.

Syrjäytyneistä nuorista työttömiä työnhakijoita oli liki 19 000 ja muita työvoiman ulkopuolisia nuoria 32 500.

Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. Vain peruskoulun varassa olevista nuorista syrjäytyneinä oli 12,5 prosenttia.

Syrjäytymisen kovassa ytimessä ovat EVAN raportin mukaan ne 32 500 nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi.

He ovat nuoria, jotka eivät näy missään tilastoissa, eikä kukaan tiedä tarkkaan keitä he ovat ja mitä he tekevät.

Miehiä syrjäytyneistä nuorista on 64 prosenttia ja naisia 36 prosenttia.

lähde: Kauppalehti

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201202115819&ext=ltr

Nuorten syrjäytyminen

http://www.google.fi/search?q=Nuoret+syrj%C3%A4ytyminen&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=t&rls=org.mozilla:fi:official&client=firefox-a

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>