Veropommi

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=952555760X

Suomen talous lepää vainajien varassa

http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159792-suomen-talous-lepaa-vainajien-varassa

***

Pakkoverotus Ohjelma Tulossa Nettoveronmaksajille ! Valtion ja Kuntien Yhteinen Laskennallinen Budjettivaje on 30 MRD€ Vuodessa!
– Joka syömävelka on siis katettu velanotolla ulkomailta

Skenaario ja ajatuskulku on seuraava;

Kun menetämme piakkoin kolmen AAA n feikkiluokituksemme ja sitämyötä kohtuuhintaisen lainanoton tai irtaudumme Eurosta:
– Meille ei joko anneta lainaa tai korko on mahdoton maksaa
– Miten pystymme uusimaan erääntyneet lainat ?
– Miten pystymme maksamaan nykylainojen korot ?

Nykyinen budjettivaje n. 10 MRD.
Tuleva budjettivaje + 15 MRD,
( 5 MRD muodostuu romahtavista verotuloista ).

Kuntien VeroGap 15 MRD
– Kunnat
– Kuntayhtymät
– Kuntien osakeyhtiöt
– Sairaanhoitopiirit
– Ja muut sen semmoiset, mitä ne ovatkaan ? Pls nimeä !!

Skenaarion arvot ovat seuraavat:
800 000 virkamiestä on pidettävä ” turvokkihyhmä rasvassa ” ettei ne ala mellakoimaan.
Saneeraus on poliittisesti mahdotonta, koska:
– Kokkelit ovat virkaköpien edunvalvonta organisaatio
– Demarit ovat muutoin vaan syntymähölmöjä
– Arhinmäkeläisillä ei ole sitäkään vähää
– LimanVihreillä on yleistason stalinismimyrkytys ja aivojen paikalla mätä kaali
Ylläolevasta johtuen on tämä esitetty 30MRD nk. POLIITTINEN PAKKO !
– Joka on otettava NETOVERONMAKSAJIEN käyttöomaisuutta verottamalla, kuten:
A. Kiinteistövero
B. Sähkövero
C. Polttonestevero
D. Autonkäyttövero
E. Jne, JNe !!

Esitän kolme kysymystä:

1. Mitä mahdollisia kiristettäviä tai UUSIA, kuviteltavia veromuotoja on tulossa joilla valtio ryöstöveroittaa omistavaa luokkaa virkaköpien elättämiseen ja niille luvattuihin ( Otto- Wille Katala )
5 MRD n vuosittaisiin palkankorotuksiin ?
– Veroja jotka on pakko maksaa jos aikoo Suomessa elää ja lastensa kasvattaa.

2. Kuinka montaa RUOKAKUNTAA tämä pakkoverotus ohjelma arviolta koskee ?

3. Mikä tulee olemaan arviolta loppupeleissä nettoveronmaksajien kokonaisveroaste ?

– Turkkis
PS. Olen kuullut kaupunkihuhuna, että Otto – Wille Katalan ShitBack Hallitus on lähettänyt Kansainvälisen tarjouspyynnön kaikille maailman merkittävimmille teurastamo ja lihanjalostuslaite valmistajille täysautomaattisesta luuytimen alipaine imutuslaitteistosta.

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=226844&tstart=0

***

 

JULKISET MENOT TEHTÄVITTÄIN

Pääosan eli reilut 43 prosenttia julkisista menoista vie sosiaaliturvan rahoitus. Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata kotitalouksien ja yksittäisten henkilöiden peruspalvelut ja toimeentulo eri tilanteissa. Sosiaaliturvaan kuuluvat esimerkiksi vanhuuseläkkeet, lasten päivähoito tai työmarkkinatuki.

Terveydenhoito, koulutus ja julkinen hallinto nielevät julkisista menoista kukin yli kymmenen prosentin osuuden. Liikenne ja elinkeinot vievät sen sijaan vajaat kymmenen prosenttia. Muita tehtäväluokkia ovat puolustus, yleinen järjestys ja turvallisuus, ympäristönsuojelu, asuminen sekä vapaa-aika, kulttuuri ja virkistys. Näihin tehtäviin kohdistuu kuitenkin vain murto-osa julkisista menoista.

Julkisia menoja tilastoidaan kansainvälisen julkisyhteisöjen tehtäväjaottelun perusteella. Tällöin menot luokitellaan niiden käyttötarkoituksen mukaan kymmeneen eri pääryhmään. Pääluokat ovat:
– yleinen julkishallinto,
– puolustus,
– yleinen järjestys ja turvallisuus,
– elinkeinoelämän edistäminen,
– ympäristönsuojelu,
– asuminen ja yhdyskunnat,
– terveydenhuolto,
– vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto,
– koulutus ja
– sosiaaliturva.

Tehtäväluokkien yksityiskohtaiset sisällöt ja suuruusluokat löytyvät oheisesta taulukosta, joka kuvaa julkisyhteisöjen menoja tehtävittäin vuodelta 2011.

 

Julkisyhteisöjen sulauteut kokonaismenot
2011
Miljoonaa
euroa
Henkeä
kohden,
euroa
Osuus
kokonais-
menoista,
%
Tehtävät yhteensä 104259 19349 100,0 %
 Yleinen julkishallinto 13889 2578 13,3 %
 Toimeenpano – ja lainsäädäntöelimet, finanssi – ja veroasiat, ulkoasiainhallinto 3092 574 3,0 %
 Taloudellinen apu ulkomaille 828 154 0,8 %
 Yleiset hallintopalvelut 5997 1113 5,8 %
 Perustutkimus 1104 205 1,1 %
 Yleisen julkishallinnon tutkimus ja kehittäminen 9 2 0,0 %
 Muut yleisen julkishallinnon palvelut 4 1 0,0 %
 Julkisen velan hoitoon liittyvät taloustoimet 2855 530 2,7 %
 Hallinnon eri tasojen väliset yleisluonteiset siirrot 0 0
 Puolustus 2753 511 2,6 %
 Sotilaspuolustus 2582 479 2,5 %
 Siviilipuolustus 37 7 0,0 %
 Sotilasapu ulkomaille 107 20 0,1 %
 Puolustustoiminnan tutkimus ja kehittäminen . .
 Puolustus, muualla luokittelematon 27 5 0,0 %
 Yleinen järjestys ja turvallisuus 2825 524 2,7 %
 Poliisitoimi 1150 213 1,1 %
 Palo – ja pelastustoimi 598 111 0,6 %
 Tuomioistuimet 517 96 0,5 %
 Vankilalaitos 245 46 0,2 %
 Yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvä tutkimus ja kehittäminen 3 1 0,0 %
 Yleinen järjestys ja turvallisuus, muualla luokittelematon 312 58 0,3 %
 Elinkeinoelämän edistäminen 9120 1693 8,7 %
 Yleiset talouteen ja kauppaan liittyvät tehtävät sekä työvoimapalvelut 1337 248 1,3 %
 Maa, metsä, kala – ja riistatalous 1995 370 1,9 %
 Polttoaine- ja energiahuolto 64 12 0,1 %
 Kaivostoiminta, teollisuus ja rakentaminen 198 37 0,2 %
 Liikenne 4421 821 4,2 %
 Viestintä 38 7 0,0 %
 Muut toimialat 15 3 0,0 %
 Elinkeinoelämän tutkimus ja kehittäminen 906 168 0,9 %
 Elinkeinoelämään liittyvät asiat, muualla luokittelematon 146 27 0,1 %
 Ympäristönsuojelu 471 87 0,5 %
 Jätehuolto 57 11 0,1 %
 Jätevesihuolto . .
 Ympäristön pilaantumisen torjunta 136 25 0,1 %
 Biologisen monimuotoisuuden ja maisemansuojelu 81 15 0,1 %
 Ympäristönsuojelun tutkimus ja kehittäminen 55 10 0,1 %
 Ympäristön suojelu, muualla luokittelematon 142 26 0,1 %
 Asuminen ja yhdyskunnat 1047 194 1,0 %
 Asuinolojen kehittäminen 352 65 0,3 %
 Yhdyskuntakehitys 502 93 0,5 %
 Vesihuolto 29 5 0,0 %
 Katuvalaistus . .
 Asumisen ja yhdyskuntapalvelujen tutkimus ja kehittäminen . .
 Asuminen ja yhdyskuntapalvelut, muualla luokittelemattomat 164 30 0,2 %
 Terveydenhuolto 14829 2752 14,2 %
 Lääkevalmisteet, lääkintälaitteet ja välineet 1282 238 1,2 %
 Avohoitopalvelut 6546 1215 6,3 %
 Sairaalapalvelut eli laitoshoito 6403 1188 6,1 %
 Yleiset terveydenhuoltopalvelut 47 9 0,0 %
 Terveydenhuoltoalan tutkimus ja kehittäminen 124 23 0,1 %
 Terveydenhuolto, muualla luokittelematon 427 79 0,4 %
 Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 2300 427 2,2 %
 Virkistys – urheilupalvelut 865 161 0,8 %
 Kulttuuripalvelut 1072 199 1,0 %
 Radio, televisio – ja julkaisutoiminta 2 0 0,0 %
 Uskonnollisten ja aatteellisten yhteisöjen tukeminen 357 66 0,3 %
 Virkistys, kulttuuri – ja uskonnollisen toiminnan tutkimus ja kehittäminen 4 1 0,0 %
 Koulutus 12091 2244 11,6 %
 Esiasteen ja alemman perusasteen koulutus 2470 458  2,4 %
 Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus 5430 1008  5,2 %
 Keskiasteen jälkeinen koulutus, ei korkea-aste 5 1  0,0 %
 Korkea-asteen koulutus 3391 629  3,3 %
 Tutkintoon johtamaton koulutus 446 83  0,4 %
 Koulutuksen tukipalvelut opiskelijoille 42 8  0,0 %
 Koulutuksen tutkimus ja kehittäminen 8 2  0,0 %
 Koulutus, muualla luokittelematon 299 56  0,3 %
 Sosiaaliturva 44934 8339 43,1 %
 Sairaus ja toimintarajoitteisuus 9080 1685 8,7 %
 Vanhuus 21708 4029 20,8 %
 Lesket ja muut edunsaajat 1521 282 1,5 %
 Perhe ja lapset 5334 990 5,1 %
 Työttömyys 3928 729 3,8 %
 Asuminen 552 102 0,5 %
 Sosiaalinen syrjäytyminen, muualla luokittelematon 1472 273 1,4 %
 Sosiaaliturvan tutkimus ja kehittäminen 32 6 0,0 %
 Sosiaaliturva, muualla luokittelematon 1307 243 1,3 %

Lähde: Tilastokeskus

http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menottehtavittain/

Päivitetty 31.1.2013

***

 

Verotus on varkautta - Murray Rothbard

 

SUOMI TEKEE VERONKOROTUSTEN ENNÄTYKSEN 1.1.2013

Mutta veronmaksajaa vasta rakastetaankin, voi vain kysyä kuka on ao. kuviosta vastuussa?:

– arvonlisäveroa nostetaan 23%:sta 24%:iin
– inflaatiotarkistukset jätetään pois palkkaverotaulukoista
– varainhoitopalvelut (myös täyden valtakirjan) menevät 24% arvonlisäverolle
– täyden valtakirjan sisällä tehdyt kaupat ja niiden kauppakulut menevät 24% arvonlisäverolle
– pankeille tulee pankkien pääomasta laskettava pankkivero
– transaktiovero 0,1% otetaan käyttöön bondi- ja osakekauppaan sekä johdannaiskauppohin
– transaktioverojen vuoksi eläkemaksuja joudutaan nostamaan ja eläkkeitä laskemaan: transaktiovero aiheuttaa eläkeyhtiöille laskennallisesti ainakin 500 miljoonan euron lisäkulut
– aktiivinen varainhoito muuttaa verojen vuoksi ulkomaille
– sokerivero, joka on äärimmäisen hankala ja pohjautuu tuotteiden sokeripitoisuudelle, otetaan käyttöön ja tulee nostamaan leivoksien ja leivän hintaa kaupoissa merkittävästi
– solidaarisuusvero otetaan käyttöön yli 100 000 euroa ansaitseville
– kilometrikorvauksia leikataan
– rikkidirektiivi nostaa Suomen laivarahtikustannukset taivaisiin ja täten vienti/tuonti -kulut nousevat
– turpeen verotus nousee
– sähkön siirtohinnat räjähtävät kattoon ja siirtomaksut tuplautuvat verojen ja kaapeleiden maahankaivamisen vuoksi (lieneekö syy tuulivoimaloille tehtävät kaapeloinnit, jotta tuet voidaan imeä valtiolta??)
– yleisradiovero otetaan käyttöön 1.1.2013
– perintoverotusta kiristetään yhdellä veroluokalla
– lahjaverotusta kiristetään
– eläkkeiden verotusta nostetaan
– vakuutusverokantaa kiristetään
– kaivosvero otetaan käyttöön
– uraanivero otetaan käyttöön
– pankkivero tulee käyttöön pankkien vakuutusyhtiöiden taseesta
– transaktiovero otetaan käyttöön pörssiosakkeiden kauppaan, samoin bondikauppaan ja johdannaisiin: tämä korottaa mm. eläkeyhtiöiden kuluja 500 miljoonalla eurolla, jonka vuosi eläkkeitä pienennetään ja eläkemaksuja nostetaan sekä eläkeikää nostetaan; samoin taittuvaa eläkeindeksi kiristetään
– vakuutusveroja nostetaan
– maa-ainesvero otetaan käyttöön
– hiilidioksidiveroa nostetaan
– asuntoihin tulee pakollinen energialuokitus
– sähkölämmitteisten asuntojen kiinteistöveroa nostetaan
– huoneistojen varainsiirtovero nousee 1,6%:ista 2% ja ulotetaan koskemaan myös taloyhtiön huonekohtaista velkaa
– polttoaineverot nousevat (diesel ja bensiini)”

http://villekauppinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121169-kaikki-rakastavat-yrittajaa#comment-1774105

Kauhukuva tulevaisuuden Suomesta: ”Marxilainen kateusverotus tulossa”
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/57639-kauhukuva-tulevaisuuden-suomesta-marxilainen-kateusverotus-tulossa

“Kommentti tähän velkaantumiseen. Tällä hetkellä Suomi ja suomalaiset poliitikot ovat sikäli kiusallisessa asemassa että he ihan oikeasti luulevat että budjettivajeet voi paikata velanotolla ja verojen lisäämisellä. Kukaan ei halua leikata julkista sektoria ja poistaa esteitä yritystoiminnan ja talouskasvun tieltä.

You see, kaikki ymmärtävät että jos pistät bensalle sellaisen veron yhdellä kertaa että sen hinta TUPLAANTUU, bensan ja autojen kysyntä romahtaa. Ja tietyn hinnan jälkeen verotulojen määrä kääntyy jopa laskuun kysynnän romahduksen kautta.

Mutta suomalaiset ovat vahan kuin sammakot jotka keitetään elavaltä. Jos pistät sammakon kiehuvaan veteen, se hyppää sieltä pois. Mutta jos pistät sen kylmään veteen ja pistät pannun liedelle, kun lampö nousee vähitellen, sammakko pysyy kattilassa ja kuolee.

Miten tämä liittyy Suomeen ja velkaantumiseen ja verotukseen? No, suomalaisten verotaakkaa, esim. ALVia, on nostettu vähitellen. Nyt se on jo täysin järjettömällä tasolla. Koska kysyntä ei ole romahtanut, poliitikot uskovat että veroja voi korottaa loputtomasti ja millään korotuksilla ei ole mitään vaikutusta kilpailukykyyn tai kysyntään.

Nyt sitten ihmetellään miksi yrittäminen ei kiinnosta ja miksi tuotanto valuu pois Suomesta.

Tämä sammakkoesimerkki patee myös niihin lapsenuskoisiin kirjoittelijoihin täälläkin, jotka ehdottavat että espanjalaisten ja kreikkalaisten pitäisi maksaa huippuveroja heidänkin, niin saisivat taloutensa tasapainoon.

No mutta eihän se nain käy. Jos teet jotakin AKILLISESTI, talous romahtaa. Siksi jo nämä pienetkin säästötoimet etelän maissa ovat johtaneet talouskasvun muuttumiseen negatiiviseksi.

Tämä tekee valitettavasti SUOMENKIN julkisen sektorin purkamisesta vaikean. Jos leikkaat julkista kulutusta liian nopeasti, talous sakkaa, ja syntyy negatiivinen syöksykierre. Itse asiassa, jo pienetkin muutokset voivat vaikuttaa negatiivisesti talouteen.

Siksi Suomella on juuri nyt tavallaan se viimeinen hetki jolloin se voisi vielä kääntää takaisin kohti rantaa ennen kuin se on liian kaukana ja uppoaa. Suomi voisi vielä nykytilanteessaan pistää julkisen sektorin tuhlaamisen kuriin ja vähintäänkin jäädyttää menot seuraaviksi 10 vuodeksi. Samaan aikaan lainsäädännön vapauttamista, kilpailun sallimista kuntasektorilla (eli että kaikkien kuntien ei tarvitse tuottaa kaikkia lakisääteisiä palveluita, ja voivat siten kilpailla sekä palveluilla ja verotuksella), ja muita taloutta ruokkivia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, niin samanaikaisesti julkinen sektori alkaisi pienentyä, mutta yksityinen sektori muuttuisi dynaamiseksi.

Ellei nain tehdä ja HETI, ollaan pian tilanteessa jossa joudutaan tosi huonossa suhdanteessa leikkaamaan tai ylivelkaantumaan. Niin tai nain, se ei lopu hyvin. Ainostaan joku uusi Nokia tai käsittämätön maailmantalouden mullistus voisi pelastaa Suomen vielä yhden kerran, vahan kuin vahingossa.

Mutta uuteen Nokiaan en usko. Suomalaiset ovat nyt tottuneet jo kansainvälistymiseen erityisesti tuotannon osalta että vaikka Suomeen syntyisi minkälainen talousihmesuuryritys, se varmasti järjestäisi tuotantonsa maan ulkopuolella.

Pienyritykset työllistävät muualla maailmassa valtaosan ihmisistä. Ilman PK-kenttää tukevia muutoksia ei synny työtä, ja ilman työtä ei synny verovaroja, ja ilman verovaroja…. well, lopun varmaan kaikki arvaakin…”

– jukkatx

Velkaantuminen kiihtyy – veroarviot pettivät

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/velkaantuminen+kiihtyy+-+veroarviot+pettivat/201210283081

“Veroprosentti noussut 2000-luvulla lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Vain neljä Manner-Suomen kuntaa on pitänyt kunnallisveroprosenttinsa ennallaan läpi 2000-luvun. Kaikissa muissa 316 kunnassa veroprosentti on tänä vuonna korkeampi kuin mitä se oli vuosituhannen vaihteessa vuonna 2000, ilmenee Veronmaksajien selvityksestä. Vuonna 2012 vain Karstula, Vöyri, Kittilä ja Kruunupyy perivät kunnallisveroa saman tuloveroprosentin mukaan kuin vuonna 2000.”

Lue koko artikkeli:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201210279449(Kauppalehti)

“Verotus on yhteisnimitys kaikille niille toimille, joita verojen määräämisessä, maksuunpanossa, kantamisessa, oikaisemisessa, perinnässä ja verovalvonnassa tarvitaan.
Vero on vastikkeeton pakkoperintä. Veronsaajia (fiscus) ovat valtio, kunnat tai muut julkisyhteisöt (Suomessa evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko, kansaneläkelaitos, metsänhoitoyhdistys tai metsäkeskus ja näiden lisäksi EU).
Veron saaja ei suorita maksajalle siitä välitöntä vastiketta, vaan veroilla rahoitetaan julkisyhteisöjen toimintaa niiden hoitaessa keskeisiä palveluita yhteiskunnassa. Verot eroavat maksuista siinä, että maksu on korvausta jonkin edun käyttämisestä. Veron ja maksun välinen raja ei aina kuitenkaan ole selvä. Julkisyhteisöt tarjoavat tietenkin verovarojen avulla erilaisia merkittäviä palveluita, mutta ne eivät ole suorassa yhteydessä veronmaksuun/maksajaan.” – Wikipedia

***

Kuvio 1. Välittömien verojen kehitys vuosina 1993-2008 vuoden 2008 hinnoin.

Lähde: Veronalaiset tulot 2008.
http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-09-27_001.html

**

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/vaikea-paikka—hallitus-sopii-leikkauksista/art-1288451729371.html

http://uutishuone.keskuskauppakamari.fi/2012/02/29/veropaketti-vaatii-keskituloisten-veronkiristyksen/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=veropaketti-vaatii-keskituloisten-veronkiristyksen

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>